torstai 24. huhtikuuta 2014

Päiväkävelyllä Helsingissä

Huomisen sisustusreissulle lähdön innoittamana kerron tässä muutamien kuvien kera eilisestä  Helsinki-päivästäni. Tarkoitan siis piipahdustani ihan keskustassa asti. Joka päivähän minä täällä olen, mutta keskustaan en nykyisin mene ilman hyvää syytä. Johtuu ihan siitä, etten uskalla vielä ajaa sinne autolla ja karsastan inva-taxin käyttöä, vaikka se mahdollista ja halpaa onkin.

Eilenkin pelkäsin mennen tullen johtuen kuskien ajotyylistä. Hieman helpotusta toi matkakumppanit, joiden kanssa jutustellessa ei huomio kiinnity matkantekoon. Noita invakyytejä siis järjestellään usein kimppakyyteinä. Eilenkin kyytiin tuli mummeli, joka vietiin kotoaan Hakaniemen torille. Piti oikein vilkaista olan yli takapenkille, kun rouva sanoi täyttävänsä ensi sunnuntaina 89 vuotta, niin pirteänkuuloisesti hän kertoi suunnitelmistaan käydä torin lisäksi hallissa ostoksilla. Iän lisäksi hän oli heikkonäköinen, mutta niin vaan oli yksin liikkeellä. Kunnioitettavaa!

Ai niin, niitä kuvia :)


Syynä Hesan reissuun oli pikku, pikku taulut, jotka ostin Galleria Contempon näyttelystä Pikku-Pikku satuja. Kävin noutamassa "porsaat" kotiin ja katsastin samalla meneillään olevan Kaija Saarelman näyttelyn White on white, jossa on esillä hänen paperireliefejään.


Tykästyin eniten tähän työhön nimeltään Irti - Vapaa!
Hauska yhteensattuma, että siihen on kuulemma taiteilijaa inspiroinut hänen jäämisensä eläkkeelle, kun minä olin samana aamuna saanut vakuutusyhtiöstä puhelun, että itselleni on nyt myönnetty työkyvyttömyys/tapaturmaeläke.

Etukäteen olin suunnitellut millaisen reitin jaksaisin ehkä kävellä niin, että reitin varrelle sattuisi mahdollisimman monta kiinnostavaa putiikkia. Gallerian viereiseen kortteliin on Espalta muuttanut Destiny, jossa kävin viime kesänä.


Täältä jatkoin pitkin Fredrikinkatu, jonka varrella sijaitsee useita pikkuruisia ja mielenkiintoisia puoteja. Ensimmäiseksi kurkistin askarteluliikkeeseen, olinhan juuri ilmoittautunut ensi syksyn Askartelutreffeille Orimattilaan. Tämä ei kyllä ihan pieni puoti ollut, mutta siellä oli paljon muutakin kuin paperiaskarteluun sopivia juttuja. En ostanut mitään - oikeasti !


Muissa Fredan liikkeissä en käynyt, kurkistelin vain ikkunoista. Bulevardin kulmassa sijaitsee Day, joka on niin täynnä tavaraa kaikissa väreissä maan ja taivaan väliltä, että jätin suosiolla väliin. Käväisin sen sijaan Nougat:ssa, jossa on aikalailla samantyylinen valikoima kuin Cafe Latte Spiritissä.



 Jatkoin matkaani kahvihammasta kolottaen (jäi aamulla väliin, kun mies oli keittänyt niin pahaa vahvaa), että päätin lepuuttaa jalkoja Ekbergin kahvilassa kuin parempikin eläkeläisrouva.

Ihan siinä kadunvarren pöydässä (sisällä ihan täyttä) nautin latten ja tomaatti-mozzarellasämpylän ja nautin auringon lisäksi ohikulkevien raitiovaunujen ja ihmisten vilinästä.


Virkistäytymisen jälkeen matkani jatkui Bulevardia pitkin ohi lukuisten gallerioiden, joiden annista nautin vain näyteikkunoiden kautta. Paljon mielenkiintoista olikin esillä. Kukkakauppaan oikein poikkesin sisälle, kun bongasin sen ulkopuolelta entuudestaan minulle tuntemattoman sipulikukan.


Lumipisaran tahdon omaan kukkapenkkiini! Todella kauniit valkoiset kukat, jotka ei nyt pääse edukseen tuossa kuvassa. En olisi jaksanut kantaa isoja ruukkuja mukanani, joten pitää pyytää hovihankkijaani, Seasons Gardensin Tuijaa, josko hän löytäisi tätä tukusta. En ole nimittäin ikinä missään törmännyt.


Vanhan kirkon kohdalla tilasin jo taxin noutamaan minut noin tunnin päästä (taxi pitää aina tilata reilusti etukäteen, joten yllätyksille ei jää aikaa). Puistoa vastapäätä olisin käynyt WSOY:n kirjakaupassa kirjan- ja ruusunpäivän kunniaksi, mutta eipä sitä enää ollut. Siispä jatkoin kohti Bulevardin ja Mannerheimintien kulmaa, jossa tiesin olevan Ruotsista rantautuneen Granitin.


Tuollainen vetokärry olisi minulle niin kätevä! Saisin vedettyä ostokset autokatoksesta ovelle, kun aina ei kaikki sovi yhteen käteen tai ne painaa liikaa. Talvella käytän pulkkaa apuna tai sitten vaan hälytän pojat apuun. Asiaa ajateltuani muistin, että minullahan on se Tanskasta  ostettu rottinkinen ostoskärry, joka pitää ottaa uuteen käyttöön ja kerätä lehtiä jonnekin muualle.


Granitista kadun toiselle puolelle vaihdettuani löytyi White on white, jossa myydään mm. Riviera Maisonin rottinkituotteita, joista niin kovasti tykkään. Miehenihän on yrittänyt tiukasti kieltää tuomasta meille enää yhtään koria :)  Mutta minä niin ihastuin tähän amerikkalaistyyliseen postilaatikkoon :)


Ei tuosta luukusta kyllä mahtuisi edes Hesari ja Suomen Posti ei varmaan tykkäisi, jos jakajalta menisi aikaa nyhrätä auki tuo "takaluukku". Postihan on tosi tarkka missä ja millainen postilaatikon pitää olla.

Sitten odottelinkin jo taxia saapuvaksi Bulevardin kahvisalongin kulmalla. Nyt jätin väliin, mutta jos Hesassa liikutte, niin suosittelen tuota viehättävää kahvilaa.


Taxin ikkunasta vielä kuvailin ohikiitäviä maisemia, vaikka olisin niin mielelläni aistinut niistä ulkoilmassa. Mutta ei jaksanut enää. Oli ihana päästä istumaan pehmeälle penkille ja nostaa jalat ylös.


Kolme laivaa yhdellä laukaisulla :)



Siellä jäänmurtajamme viettävät kesälomaa.

Sisältyköön näihin kuviin myös 100 HappyDays -haasteen kuvat 12, 13 ja 14, koska minä niiiiiin nautin hitaasta kävelystäni aurinkoisilla kaduilla, kun edellisestä kerrasta oli kulunut piiiiiiitkä aika.

Eipä sitten muuta kuin aurinkoista loppuviikkoa kaikille!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiva jos jätät kommentin. Luen kaikki mielelläni, mutta vastaus saattaa viipyä :)