Syyslomalla naapurissa, osa 1 - Södermalm

Odottelen vieläkin yhdenvertaisuusvaltuutetun kantaa, josko saisin lentolippuni vähän halvemmalla kuin kolminkertaiseen hintaan. Asia on edennyt jo niin pitkälle, että Finnairin on pitänyt antaa kommenttinsa kysymykseen, että kaatuuko heidän taloutensa, jos yhdelle liikuntarajoitteiselle annetaan noin kerran vuodessa kaksi lisäpaikkaa puoleen hintaan. En jaksanut alkaa taas vääntämään lentolipustani ennen asian lopullista ratkeamista, joten ystäväni kanssa suunnittelemamme Nizzan matka vaihtui automatkaan Tukholman kautta Uppsalaan :) Melkein sama siis ;)

Laivayhtiö Viking Linella sentään oltiin suopeita vammaista kohtaan ja pyynnöstä saimme autolle paikan ihan hissin vierestä. Helsingissä jo varmistui sama käytäntö myös paluumatkalle. En aio sen enempää puuttua itse matkustamiseen, vaan kerron muutaman kivan vinkin ihan siitä Viikkarin Tukholman sataman vierestä Södermalmilta. Fotografiskassa emme kuitenkaan tällä käyneet, vaikka se on tietysti, siis omasta mielestäni, ihan ensimmäiseksi paras vinkki :)

Olin suunnitellut meille matkaohjelman lähes kellon tarkkuudella ja meidän oli tarkoitus olla iltasella noin klo 18 aikoihin Uppsalan lähistöllä. 

Tämä keraamikkojen puoti oli yllätyslöytö, koska saimme autolle paikan ihan sen edestä, kun varsinainen kohteemme sijaitsi naapurissa. Sen aukeamiseen oli hieman aikaa, joten piipahdimme sisälle valoisaan putiikkiin ihastelemaan ruotsalaisten kädentaitajien töitä.

Prinsessallekin olisi ollut oma muki, mutta ihastuimme näihin taalainmaan hepalla kuvioituihin astioihin ja minun mukaani lähti alakuvassa näkyvää espressokokoa isompi valkoinen muki mökille hammasmukiksi.

Sitten olikin aika mennä odottamaan 

Fat Cat House & Garden liikkeen oven aukeamista.

Siellä vasta valmisteltiin meille sisääntuloa, mutta mikäs noita oli ihastellessa. Näyteikkunoiden perusteella pystyi jo sanomaan, että mielenkiintoinen myymälä on kyseessä. Tämä oli siis meille ihan uusi tuttavuus Tukholmassa. Kuvat eivät ole parhaat mahdolliset, koska kännykälläni ei saa hämärässä tunnelmassa kovin tarkkoja otoksia, enkä tykkää käyttää salamaa. 

Myymälätila oli suuri ja sokkeloinen ja minultakin meinasi jäädä perimmäiset nurkat löytämättä. Tilat oli "selkeästi" jaoteltu keittiöön, puutarhaan, olohuoneeseen ja kaikkeen siltä väliltä. Oikea runsauden sarvi uutta ja vanhaa.

Perimmäinen huone oli mustine seinineen todella hämärä, lähes pimeä. Ette ehkä halua nähdä kaikkia epätarkkoja kuvia, mutta laitan ne kuitenkin esille, koska niistä näkee hyvin liikkeen tyylin.

Vasta kun olimme melkein pois lähdössä tapasimme puotikoiran kassatiskin takana. Hän tuli moikkaamaan meitä myymälän puolelle vasta luvan saatuaan.

Rapsutusten jälkeen jatkoimme Östermalmille, jossa halusin näyttää Johannalle erään vuosien takaiselta Friends Forever -reissulta tutun liikkeen. Sielläkin kävi tuuri ja parkkipaikka löytyi lähes oven edestä. Garbo interiors oli kuitenkin pettymyksekseni muuttunut todella paljon edelliskerran käynnistäni. Upeita vanhoja talonpoikaispöytiä siellä oli edelleenkin, kalliita kuten ennenkin, mutta muutoin paikasta kiinnosti oikeastaan vain tuo etuosa, jossa oli ruukkuja ja valikoima viherkasveja. Sitä ihmettelimme Johannan kanssa, että kuinka paljon vielä upeasti kukkivia kesäkukkia näimme niin Tukholmassa kuin myöhemmin Uppsalassakin.

Täältä matkamme jatkui Solnaan, Ulriksdalin kuninkaallisen linnan naapurissa sijaitsevaan Slottsträdgården Ulriksdaliin. Seuraavalla Tukholman reissullani haluan kyllä ehdottomasti käydä tutustumassa itse linnaan, sen puistoon ja orangeriin.

Mutta meidän vierailustamme puutarhoilla saatte nähdä kuvia seuraavassa jaksossa :)

Siihen asti pysytelkää lämpinä tuolla syksyn koleudessa, itselleni sain hankittua pienen kuumeen.

Rentoilua mökillä

Päästyäni viime lauantaina mökille virittelin ihan ensimmäiseksi riippumaton paikoilleen ja oikaisin itseni siihen odottelemaan mieheni tarjoilemaa kahvia.  Löysin Indiskasta tuollaisen kivan värikkään, rennolla tilkkutyötekniikalla ommellun riippumaton hyvinkin edulliseen hintaan, kun alehinnasta sai vielä 50% lisäalen. Tosin olin jo ehtinyt hankkia sellaisen luonnonvaalean version, mutta kapeana ja tuohon telineeseen liian lyhyenä se saa etsiä itselleen uuden kodin.

 Luumut eivät ole vielä kypsyneet, mutta ei niistä paljon iloa olekaan, kun koko puussa on vain noin 20 hedelmää. Vadelmia taas oli runsaasti pensaan kokoon verrattuna, koska kuvassa on tosiaan koko pikkuruinen pensas - tai se mitä siitä on jäljellä, ilmeisesti ruohonleikkaajan jäljiltä.

Meillä on mökillä tuollainen perinteinen grillikatos, jonka epäkäytännöllisyys on harmittanut minua jo jonkin aikaa sen lisäksi, että se on liian kaukana uudesta mökistä. Oli varmaan vasta toinen kerta tänä kesänä, kun söimme ulkona, kun kerrankin ei ollut hirveä tuuli, eikä yhtään itikoita.

Juuri äsken näin lopun Huvila ja huussi -ohjelmasta, jossa Vappu Pimiän kesämökille oli rakennettu hieno kesäkeittiö terasseineen. Taas vahvistui yksi syy, miksi en katso moisia ohjelmia, kun heti alkaa haluta omaan kotiin tai mökille kaikenlaisia uudistuksia ja muutoksia ja mies saa hermoromahduksen, kun alan esittää toiveitani ;)

Hän oli vihdoin saanut apua tuon painavan senkin siirtämisessä ja minä sitten kokeilin erilaisia asetelmia sen päälle. 

Seinällä oleva taulu on Netta Tiitisen litografia, joka aiheellaan Talviretki sopii mielestäni erinomaisesti mökille. Citybirdit vähän niinkuin hakeutuvat oppaansa johdolla kylmän lumen keskeltä mökin lämpöön.

Pyörittelin esineitä eri paikoissa, mutta ei ne välttämättä vielä löytäneet lopullisia sijoituspaikkojaan. Tuo pyöreä sipulinnäköinen pallero on Ritva Salmen ihastuttavaa keramiikkaa Huone ett Rum:sta. Sovittelin myös verhoja, mikä oli hieman hankalaa ilman verhotankoja. Minä en edes tahtoisi verhoja, mutta mies ei tykkää aamuisin silmiin paistavasta auringosta. Hänen pitänee vain tottua laittamaan makuuhuoneen ovi kiinni.

Makuuhuoneen toiseen ikkunaan mies sentään saa verhonsa, joka löytyi kirppikseltä tingittyyn hintaan neljällä eurolla. Ajattelin viritellä sitä varten mahdollisimman näkymättömästi ohuen vaijerin tuon laudan yläpuolelle. Pöydän virkaa saa toimittaa vanha silityslauta, koska pikkuinen pöytä päätyi laskutasoksi eteiseen.

Toisaalta on kyllä hölmöä laittaa minkäänlaisia pöytiä, koska niihin kerääntyy liian helposti kaikenlaista rojua; varsinkin mieheni jäljiltä jos jonkinlaisia työkaluja ja ruuveja ym.

Lökäpöksy-enkeli on turkulaisen Keramiikka Matamin tuotantoa ja se liihotti mökille kotoa, kun pohdin mitä laittaisin noihin kehyksiin.

Vessaan tulee pesualtaaksi tällainen Ritva Tuomisen valmistama keramiikka-allas, mutta tämä ensimmäinen kokeilussa ollut versio osoittautui hieman liian pieneksi. Putkimies olisi tulossa lähiaikoina varmistamaan vedentulon mökkiin, mutta hana ei ole vielä paikallaan myöskään keittiössä. Olemme jo reilut  kaksi kuukautta odotelleet jonkinlaista kuvaa ja tarjousta tiskialtaan alle tulevasta kaapista, mutta puusepällä tuntuu olevan kiireitä, kun kyselyihini ei ole vastattu. Harmittaa, kun niin innoissani odotin paikallisen yrittäjän palveluksia. Mieheni kyllä osaisi tehdä itsekin jonkinlaisen kaapin, mutta kun tuo on ihan täystyöllistetty muutenkin, niin olisi haluttu päästä vähän helpommalla. Saa nähdä mitä keksitään, minä kun en jaksaisi alkaa taas etsimään uutta puuseppää ja pyytelemään tarjouspyyntöjä, kun toiveemme on hieman erikoinen ja edellyttää käyntiä paikanpäällä.

Tuntuu olevan varsinainen Iisakin kirkko tämä meidän mökkimme, mutta kai se jonain päivänä valmistuu, niin sitten pääsee pihanrakennushommiin. No, jos sitä ennen huolehtisi kaupunkikodin pihamaasta, joka on taas näin loppukesällä jäänyt ihan rempalleen ja siksi olen jo hälyttänyt apuun ammattilaisen. Kun en vaan itse pysty kaikkeen.

Kiva, että vaihteeksi sataa vettä, niin pihakukatkin vähän virkistyvät. Kyllähän tuota paahdetta oli jo ihan tarpeeksi. Toivottavasti viikonlopuksi selkenee, kun lauantaina on se siivouspäivä ja eri puolilla järjestetään kirpputoreja. Itse aion käväistä ainakin Sipoon Nikkilässä, jossa sisustusputiikki Bedmilin pihamaalla on kirppis. Pääsen samalla testaamaan heidän ihastuttavan kesäkahvilansa, josta olen vain nähnyt kivoja kuvia.

Omalla pihalla jatkan pienten eläinten tarkkailua. Auroraperhosia on ollut runsaasti liikkeellä sudenkorentojen kanssa.

Mukavaa viikon jatkoa!