Pääsiäispuuhia kotona ja mökillä

Toivottavasti teillä kaikilla oli oikein mukava pääsiäinen.

Meidän perheessä sitä ei vietetä mitenkään erityisesti, onpahan vain monta peräkkäistä päivää aikaa puuhastella perheen kanssa yhdessä ja erikseen. Olin omasta mielestäni oikein ahkera ja jos sitä ei mistään muusta huomaa, niin ainakin älyttömän kipeistä jaloistaja selästä, kun olen siivonnut pihaa niin kotona kuin mökilläkin, joista kummastakin paikasta bongasin ensimmäiset leskenlehdet.

Meillä ei ole myöskään tapana kattaa pöytään sen ihmeempää juhla-ateriaa, tein vaan valtavan lihapadan, jota syötiin pari päivää. Padan muhiessa tunteja uunissa voi samalla käydä vaikka äidin luona kylässä ja kukkaostoksilla Plantagenissa :)

Ennen kukkien laittoa piti kuitenkin käydä pihaamme riivaavaan myyräongelman kimppuun. Mies oli tilannut netistä jotain sinisiä pillereitä, joita sitten ripottelimme myyrien kaivamiin onkaloihin ja nurmikon reunoille. Ikävämpi juttu on se, että myyrille pitää jättää pakotie, joka meidän tapauksessa johtaa naapurin pihalle.

Kyseessä ei siis ole myyrien potenssilääke vaan Käpälämäen myyräkarkote, joka poikani mukaan haisi ihan järkyttävän pahalle. Minä en haistanut mitään. Tämä minun hajuaistini menetys koskee erityisesti hajuja, jotka muiden mielestä ovat todella epämiellyttäviä. Ei siis välttämättä huono juttu.

Plantagenista ostin myös kolme luomuyrtin tainta, jotka istutin ensihätään tuohon sinkkiämpäriin. Ostin persiljaa, ruohosipulia ja rakuunaa varten oikein yrttimultaa toivossa, että ne selviävät hengissä kunnes siirrän ne pihalle. Toistaiseksi saavat majailla lasitetulla parvekkeella. 

Muutaman tähtisilmänkin ostin ja viehätyin niiden oranssista väristä varmaan siksi, että sointuvat niin hyvin autoni väriin :) Istutin niitä tähkälaventelin ja muratin kanssa pariin tuollaiseen pitkulaiseen astiaan, joista toisen sijoitin lasitetulle terassille. Toivon mukaan ei tule liian kylmiä öitä, jotta nuo toiset eivät palellu ulkokuistilla. Sääennuste on ainakin luvannut melko lämpimiä päiviä.

Hauskan yllätyksen koin pihaa siivotessa, kun muutamiin astioihin oli vielä jäänyt kuivanneita kanervia, jotka kiikutin kompostiin. Ruukusta löytyi litimärkä kahdenkympin seteli! Miten lie ja keneltä sinne tipahtanut?

Ehdin pyhien aikana myös hieman ommella. Aiemmin esittelin tekemäni lampunvarjostimen, joka toimi harjoituskappaleena suuremmille varjostimille. Nyt valmistui niistä toinen, joka taitaa kuitenkin olla liian suuri. Tai sitten se on tuo kankaan rypytys, jota pitänee hieman kohentaa.

Tulevia ompeluja varten kävin ennen pyhiä ostamassa oikein 50 metriä kaavapaperia, kun tähän asti olen kopioinut kaavat voipaperille, joka tosin on useimmiten liian kapeaa. Tuskin saan rullallista tämän elämän aikana käytettyä, vaikka olenkin innostunut Ottobre Design -lehden kaavoista. Yhtä tunikaa varten tuli hommattua kangasta ja sitä varten sain piirrettyä kaavatkin. Mutta ompelu sai jäädä odottamaan, kun 2. pääsiäispäivänä minäkin lähdin mökille.

Koska oli mukavan aurinkoinen aamupäivä, olisi tehnyt mieli jatkaa kotipihalla keskenjäänyttä kukkapenkin siivousta, mutta en ollut käynyt mökilläkään pitkään aikaan, joten lähdin siis sinne siivoamaan pihaa. Vähän kyllä harmitti löytää maalareiden jäljiltä vaikka mitä roskaa mökin ympäriltä. Vaikka kuinka kävi selän päälle, niin en vain voi itselleni mitään, kun paikkojen raivaukseen iskee oikein himo.

Haluan aina saada kaiken turhan roskan heti pois silmistä. Sain miehen lupaamaan, että seuraavalla kerralla otamme peräkärryn mukaan ja teemme suursiivouksen. Sitä ennakoiden purin marjapensaiden ympäriltä appiukkoni aikoinaan tekemiä viritelmiä, jotka koostuivat mm. vanhoista pyöränkumeista, ruostuneista rautaputkista ja vanhoista sähköjohdoista (???) En myöskään tykkää omena- ja luumupuiden ympärille viritetyistä kanaverkoista, joista aion hankkiutua eroon kaiken muun turhan sälän lisäksi.

Mökin sisällä en tehnyt juuri muuta kuin raivasin muutaman pahvilaatikollisen roskia pois, mutta sain vihdoin miehen kiinnittämään nuo vanhat tikapuut seinälle ja lampun kattoon. Mies ihmetteli, että mikä on mahtanut olla tikkaiden aiempi käyttötarkoitus, kun nuo poikkipuut ovat niin tiheästi. Pitääpä kysäistä tietääkö Pia, jolta tikapuut Piantikista ostin.

Tuo lamppu on ruokapöydän yläpuolella ja mielestäni hieman liian korkealla, kun kerran kattokin on niin korkeallla.

Matkan varrelta, läheltä Askolaa, bongasin jonkun tuntemattoman jättämän ihanan viestin teille jokaiselle, olkaa hyvät <3

Korentoja koltussa

Ajattelin tulla pikaisesti ilmoittautumaan, että täällä sitä ollaan, vaikka blogi on viettänyt pientä hiljaiseloa. Olen vaan ollut aika rajun ja sitkeän influenssan kourissa. Ennen taudin puhkeamista ehdin ommella itselleni uuden koltun. Vai sanoisiko tuota tunikaksi?

Korento-trikoon kuosi on Mersia Designin ( https://www.facebook.com/MersiaDesign?fref=ts ) käsialaa ja sitä saa tilata  koot.fi - nettikaupasta ( http://koot.fi/Kankaat/Oma-tuotanto ).

Tunikan kaava on peräisin Ottobre-lehdestä 5/2012. Helpommalla olisin päässyt, jos olisin käyttänyt saman lehden toista mallia, jossa etu- ja takakappaleet olisi olleet yhtenäiset. Jostain syystä ajattelin trikoon olevan napakampaa, jolloin  rinnan alle tekemäni poikkileikkaus olisi ollutkin ihan hyvä vaihtoehto. Tässä ohuemmassa, hyvin laskeutuvassa trikoossa nuo muotolaskokset eivät ole ihan välttämättömät.

Olin siis ehtinyt jäljentää kaavat ennen kuin sain kankaan ja halusin päästä heti tositoimiin. Sovelsin kyllä ohjeita oman pääni mukaan. Tein ensin sivutaskut, mutta saksin ne pois ja helmaan pujotin kuminauhan. Hihat on 3/4 pituiset, jotka olen kuvassa käärinyt hieman ylöspäin.

Kovin tarkkoja kuvia en saanut, kun itselaukaisimella kuvatessa tulee vähän kiirus. Ja oli ihan hirveän kylmä, vaikka ilma olikin aurinkoinen. 

Harmittaa muutenkin vietävästi, että jouduin ihastelemaan aurinkoisia päiviä pääasiassa verhojen raosta sängyn pohjalta, kun olisi ollut ihanteellinen ilma vähän kuopsutella pihalla. Varsinkin, kun ennusteet lupaavat kylmeneää. No, minä matkustan huomenna Turkuun, joten pihatyöt saavat muutenkin odottaa.

Hyvää viikonloppua!

Kamarimusaa, kirppistä ja kädentaitoja

Lauantai:

Epänormaalin aikaisin jouduin heräämään, koska taxilla kulkiessa matkaan joutuu lähtemään liian aikaisin. Helsingin Matkapalvelu, josta kyyti pitää tilata, järjestelee reissut oman mielensä mukaan, yleensä asiakkaalle epäedulliseen aikaan. Siksi käytänkin mieluummin omaa autoa, jos mahdollista.

Olin lupautunut Helsingin Musiikkitalolle avustamaan Kamarimusakirppistä, jossa myytävien tavaroiden koko tuotto ohjattiin Uuden Lastensairaalan hyväksi. 

Valmiiksi hinnoitellut tavarat olivat esillä hyvässä järjestyksessä ja me vapaaehtoiset lisäsimme pöydille vielä viime hetken lahjoituksia.

Arvokkaimpana myyntiartikkelina vielä muoveissaan odotti huutokaupan alkua kapellimestareiden lahjoittamat tahtipuikot nimikirjoituksineen. Oli hauska nähdä, että jokaisella maestrolla on ihan omanlaisensa puikko. Ja omanlaisensa nimmari :)

En vielä tätä kirjoittaessa tiedä, paljonko tällä taululla tai esim. Jorma Hynnisen maalaamalla muotokuvalla tienattiin Uudelle Lastensairaalalle. Mutta kuhina kävi koko ajan, eikä ole ihme, että tavarat ja vaatteet katosivat pöydiltä, koska sieltä saattoi tehdä huippuhyviä löytöjä edulliseen hintaan.

Koko päivän sai nonstopina nauttia myös laadukkaasta soitannasta, laulusta ja tanssiesityksistä.

Tässä lavalla Solistiyhtye Imperial.

Mahdollisuus oli myös saada jalkahoitoa tai pikameikki.

Ihan mahtava tapahtuma! Toivottavasti Kamarimusakirppiksen tuotto kattaa ne puuttuvat miljoonat Uuden Lastensairaalan 30 miljoonan tavoitteesta :)

Iloinen yllätys oli ystäväni eksyminen Musiikkitalolle, joten sainkin hänestä seuraa Käsityökortteliin Kampin Narinkkatorille. Pahoittelen, että juttu tulee hieman jälkijunassa, jos joltakulta jäi tapahtuma sen vuoksi väliin :)

Paikalla oli satakunta kädentaitajaa eri puolilta Suomea. Ihasteltavana ja osteltavana oli toinen toistaan hienompaa, hauskempaa, kauniimpaa ja kekseliäämpää kotimaisen käsityötaidon tuotosta.

HienoStella valmistaa koruja kierrätysmateriaaleista, kuten vanhoista polkupyörän osista ja hylätyistä sähköjohdoista.

Vaikka tunsinkin ennestään tosi monta eri yhteyksissä tapaamaani Käsityökorttelissa mukana ollutta yrittäjänaista, niin oli tosi mukavaa tutustua myös uusiin upeisiin käsityöläisiin. Heihin kuului mm. keraamikot Päivi Vikberg Päivin Öin -pajalta sekä Paula Noponen.

Kuten vakilukijani ovat ehkä huomanneet, olen erityisen tykästynyt keramiikkaan ja sitä tuli tälläkin kertaa hankittua. Koska olen myös ihastunut siivekkäisiin, niin kotimme verhotankoon lähti kiikkumaan tuollainen yläkuvassa heikosti näkyvä nauha, jossa lentelee herkät keramiikka-perhoset.

Päivin Öin sirotinkuoro taas pieneni yhden sopraanon verran, joka lähti sooloksi meidän kotiin :)

Näillä oli kaikilla niin erilaiset ja hauskat ilmeet, vaikka äkkiseltään katsottuna näyttävät väriä lukuunottamatta samanlaisilta.

Rautaharakka Eeva Tarkion tapasin viime elokuisessa Käsityökorttelissa, jolloin hän neuvoi minulle sipulin oikeanlaisen säilytystavan - EI jääkaappiin.

Maru's Bagsin hauska kokoontaittuva myyntikoju kiinnitti huomioni ja mietin, josko kätevä appiukkoni saisi sellaisen aikaiseksi minulle kaikenlaisia kotitoreja ja myyjäisiä varten. Nämäkin laukut on pääosin tehty kierrätysmateriaaleista.

Materiaalien ja värien kirjo oli valtava.

Turusta oli paikalle saapunut Keramiikka Matami, jonka tapasin viimeksi Naisten Joulumessuilla. Kurkatkaa tuosta linkistä, jo etusivulla saatte näytteen ihastuttavista tarinoista, joita Matami tuotteisiinsa liittää.

Eipä tarvinnut siirtyä kuin viereiselle kojulle, niin taas oli vastassa tuttu keramiikan tekijä :)

Nämä teltat olivat onneksi jo varjon puolella, muttei se silti kovin ihmeellistä helpotusta tuonut mielettömään helteeseen.

Kipriikan Riikka oli lukenut ajatukseni ja kehittänyt kankaisen, pieneksi taittuvan ostoskassin. Minä kun kannan aina mukanani sellaista tekokuituista, Postista ostettua muumikassia, joka mahtuu vaikka kuinka pieneen käsilaukkuun.

Kipriikan kasseja oli oikein kaksi erilaista mallia, joista toinen taittui toista pienempään kokoon. No, en tietenkään älynnyt ottaa kuvia kuin tästä avoinna olevasta kassista, jossa on ostoslista valmiina. Sopisi miehelleni, jolle pitää aina lähettää kauppalista tekstarina, muuten tulee varmasti väärät ostokset :)

Kipriikasta ostin ystäväni tyttärelle lahjaksi sellaisen hauskan pinnipiilon, jonka pitkään nauhaan ja sen päässä olevaan pussiin saa lukemattomat pinnit ja pompulat kätevästi talteen. Tälläinen moniavainperä on myös hauska idea. Kuten ehkä arvaatte ja näette, myös Kipriikka käyttää kierrätyskankaita :)

Apua - olen kadottanut näiden viehättävien vintage-tyylisten pussukoiden tekijän tiedot.

Ullakon aarteille antaa uuden elämän Tuuni.

Lohikäärmepuun keramiikkaa minulta löytyi kotoa jo Naisten Joulumessuilta hankittuna, mutta nyt raku-piilon seuraksi lähti toinen, upean värinen piilo, jonka kuvasin teille joka suunnasta.

Ahdin tilalta oli hurautettu Helsinkiin Sangen mobiililla puodilla. Hieno kauppa-auto ja mun kamut tietää, että mullakin oli samansuuntainen idea olemassa. On vaan jäänyt ajatuksen asteelle :)

Ystäväni kokeili takkia, jollaisia Kongaroo valmistaa retrokankaista vaikka tilauksesta, jos sopivaa ei löydy valmiina.

Nenän nipukka vain pilkistää hupun kätköstä :)

Sydämellistä keramiikkaa, Savillan possumagneetit.

Sitten olikin aika mennä lepuuttamaan väsyneitä jalkoja ja odotamaan taxia Kampin kappelin edustalle. Narinkkatorin ympäristön lukuisista eurovaaliehdokkaiden teltoista ja esiintymislavoista esiintyi edukseen tämä vaatimaton ständi ;)

Kauhee kun mun varjo näyttää paksulta! Mutta onneksi se on vaan ostoksista pullottava kassi :)

Eikä ne vielä tähän loppuneet, seuraavana päivänä tulin uudelleen, koska olimme kuitenkin jättäneet pari kojua väliin. Olin nimittäin kuitenkin unohtanut, että minua odotti tilaustyö Minttumaan ja Sirisanin yhteisteltalla, vaikka olin juuri ennen tuloa lukenut viestin, että tilaukseni on noudettavissa.

Koska Sirisanin muista rintamerkeistä ei ole parempaa kuvaa, voitte kurkata niitä tuolta linkistä ja omam merkkini näette tässä - olenhan sinisilmäinen Prinsessa Herne :)

Minttukarhu on teille varmaan tuttu aiemmista postauksistani ja nyt hänen äitihahmonsa on keksinyt uudenlaisen kesäjalkineen - paljasjalkasandaalin:

Kännykkäni vaihtokuoresta on irronnut niin monta palaa lukuisten lattialle putoamisten vuoksi, että nyt oli aika hankkia sille kunnon pehmusteet.

Kävin vielä moikkaamassa Pienten Sydänten Tuijaa ja Piiaa, jonka ihan.in tuotteita olen esitellyt useampaankin kertaan. Piiahan oli mukana mm. viime kesäisellä Kotitorillamme. Hänen ompeluksiaan minulla käytössä useita ja tämä räsymatosta ja Piian mummon virkkaamasta kukasta tehty säilytyspussukka liittyi uutena tulokkaana ihan.inpaan seuraan.

Eikö olekin kaunis väri?

Sunnuntai:

Ehdin jo facebookissa mainostaa olevani Veikkolassa sisustuskirppiksellä ja tässä vielä pari kuvaa siltä reissulta.

Luulen, että yksi kirppismyyjistä saattaa olla Etanaellin 100. facebook-tykkääjä :)

Jos luet tämän, laita viestiä vaikka tuula@etanaelli.fi, niin saat yllätyksen :) Mahdoinko ostaa sinulta ihanat pellavaiset NoaNoa-housut, joista taisi tulla lempparini?

Hikinorojen valuessa selkää pitkin, piti välillä käydä hieman vilvoittelemassa sisätiloissa. Ihan mielellään sitä tarkasti Pieni Juhlapuoti Vaniljan valikoimat, jotka ovat kyllä ihanat. Sori, enempää kuvia en ehdi, käykää katsomassa paikan päällä :)

Vielä piti ajella Porvooseen, jossa vietettiin 8- ja 10-vuotissynttäreitä. Synttärisankareilla on tämmöinen pieni lemmikki, onkohan sen nimi Viki,

Illansuussa vielä viime hetkillä käytiin äänestämässä, eikä oltu ainoita. Meidän kyläläiset olivat koko päivän nauttineet auringosta ja pyyhälsivät äänestyspaikalle viime minuuteilla. Törmättiin melko moneen tuttuun :)

Nyt kutsuu muut velvoitteet. Kiva jos jaksoit taas lukea tämän megapostauksen.

Mukavaa viikon jatkoa!