sunnuntai 4. toukokuuta 2014

Vanhaa ja uutta Vapriikissa

Mutta enemmikseen kuitenkin vanhaa.
Olkoon tämä ensimmäinen kuva Tampereen reissustani myös kuva nro 24 / 100 HappyDays.


Juna-aamiainen maistui kertakaikkisen herkulliselta pommiin nukutun ja kiireisen aamun jälkeen (vaikkei makuaistia olekaan). Kuvitelkaa se tunne, kun olet portaiden puolivälissä ja juna saapuu laiturille, etkä todellakaan voi juosta, vaan porrasaskelma kerrallaan pystyt kapumaan kohti junaa. HUOH, en tosiaan jaksanut köpötellä omalle paikalleni junan toiseen päähän. Onneksi oli tilaa valita paikka.

Junalla matkustaminen on itse asiassa oikein mukavaa, jos yöjunaa ei lasketa mukaan). Tajusin vasta nyt, että selkänojaakin saa säädettyä lepoasentoon. Tosin onnistuin lukitsemaan vessan oven niin, ettei sinne minun jälkeeni päässyt muut. Sori!

Heti Tampereen asemalla jäin suustani kiinni, minulle huikkasi tuttu kasvo viikon takaiselta Ruotsin reissulta. Kuvia ei tullut otettua matkan varrella edesVapriikin ympäristöstä, vaikka se kaunista onkin vanhoine tiilirakennuksineen, kun taksin saavuttua perille tunnistin jo tutun hahmon kävelevän kohti sisäänkäyntiä. Huhuilin taksin ovelta Korpihillan Ritva Kokon perään, joka myös oli mukana Friends Forever -reissulla.


Antiikki- ja sisustustapahtuman järjestänyt Greige lifestyle oli koristellut tilaa kauniilla asetelmilla, joissa oli hiirenkorvilla olleita oksia ja leikkokukkia.




Heti ensimmäisellä, Putiikki Viljasalon osastolla olisi ollut monta kotiin kannettavaa ihanuutta. Loppupäivän ajaksi laitoin varaukseen vanhan ranskalaisen korin, joka käsivarrella voin kuvitella kulkevani puutarhassa tai niityllä poimimassa kukkia :) Kävin sitten lunastamassa sen viimeisillä pennosillani :)


Seuraavalta pöydältä mukaan lähti ompelukoneen säilytys- eli kodinhoitohuoneeseen aiheeseen sopiva taulu. Sisustus Mansikkavaahto tekee kaikenlaisia vintage- ja romanttisaiheisia kortteja, tauluja ja koriste-esineitä.


Jokaisen paikalla olleen myyjän tuotteita jäin tutkimaan pidemmäksi aikaa, koska heillä oli mukanaan todella mielenkiintoista tavaraa. Hölmöyksissäni olin taas nostanut liian vähän käteistä ja harmi kyllä monelle ei käynyt kortti. Ehdottomasti suosittelisin kaikille tällaisissa tapahtumissa käyville myyjille ja erityisesti yrityksille, joita lähes kaikki nytkin mukana olleet olivat, hankkimaan edes sen kännykkään liitettävän iZettle-laitteen. Ainoa jokaisesta maksutapahtumasta perittävä 2,75% provisio on tosi pieni kulu verrattuna saavutettuun myyntiin ja hyötyyn. Tai sitten näillä firmoilla on tosi suuret myynnit, jolloin tuo provikan osuus voi tuntua suurelta.



Vintage Helmellä oli parikin kiinnostavaa vanhaa keittiövaakaa.


Antik Helénin Heidi on vanha tuttuni taannoiselta sisustusmatkalta ja häntä on aina hauska tavata näissä merkeissä. Heillä oli tällä kertaa mielestäni erityisen kaunis osasto ja todella paljon upeita esineitä. Ao. kuvan oikean reunan jykevät tikkaat olivat ikäänsä nähden huippukuntoiset ja kauniit. Ja hitsi kun en nyt muista vanhan rouvan nimeä, jonka nuo margariinikorit olivat olleet, nekin hienossa kunnossa. Ja tuo taustalla näkyvä sinireunainen, juustonvalmistukseen käytetty pöytä, kertakaikkiaan upea!












Tämän käyttötarkoitusta hieman mietimme ja minä veikkasin nuken pinnasänkyä, mutta kun Heidi kertoi siinä säilytetyn lampaanvillaa, oli ostopäätökseni tehty.



Kaikista kivoista jutuista en muistanut ottaa kuvia, kun jäin joka paikkaan suustani kiinni. Jos en myyjien kanssa, niin joku aienmmilta sisustusreissuilta tuttu pysäytti käytävällä. No, mikäs ihme se oli, että heihin törmäsi  juuri Vapriikissa, kun kaikilla on samansuuntaiset mielenkiinnon kohteet :)

Ko. reissujen toinen järjestäjä, Amalias hemin Terhi tässä viuhahtelee myyntipöytänsä takana. Ihana Terhi myös lupautui huolehtimaan yhdestä isokokoisesta ostoksestani, jota en olisi saanut tuotua junalla kotiin. Siksi onkin pakko toteuttaa ystävien kanssa suunniteltu reissu kesällä Korppooseen.




Olisitteko arvanneet, että ihastuin tähän Kirstulan Vanhan Puodin valtavaan rottinkiarkkuun niin, että rupesin  kaikenlaisiin järjestelyihin sen saamiseksi kotiin :)




Fabriikin Hanna-Kaisa on tehnyt kaikenlaista rouheaa ja romanttista.



Piantikilla oli mukana niiin paljon ihanuuksia.







Anna-Stiinan terriinejä


Ja lopuksi Greigen aarteita.









Nuo hienoiksi kunnostetut ikkunapokat vähän houkutteli :) Noista Putiikki Viljasalon kauniista valkoisista tuoleista tehtiin kauppoja 50 eurolla kipale, ainakin kun minä olin siinä kohdilla. Taisivat kyllä mennä kaikki.

Olisihan sitä ollut Vapriikin museokeskuksessa muutakin katseltavaa ja kuvattavaa, mutta alkoi kyllä jalat ja selkä olla jo kovilla, vaikka välillä kävinkin istuskelemassa kahvilassa. Vanha johdinauto kuuluu ihan perusnäyttelyyn.


Mukava ja melko raskas päivä lopulta, vaikka kukkaro keveni.



























3 kommenttia:

  1. Kaikkea ihanaa taas! Ja tuo energiamääräsi on kadehdittavaa :) -Tuija

    VastaaPoista
  2. Oli kiva taas nähdä! Aivan upea tapahtuma, kuten aina :) ps. Monark nojaa meidän uuteen sohvapöytään ;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikä! Vai se pöytä lähti teille :) Minäkin täällä haikailen vielä joidenkin juttujen perään. Niin oli kiva nähdä, vaikka edellisestä kerrasta oli vain viikko :)

      Poista

Kiva jos jätät kommentin. Luen kaikki mielelläni, mutta vastaus saattaa viipyä :)