perjantai 1. maaliskuuta 2013

Vaihteeksi käsitöitä

Sain vihdoin kuvattua viimeisimpiä neulomuksiani ja sitten muutamia syksyllä valmistuneita koruja. Ihan vaan tässä sängyllä kännykällä kuvasin, koska olen ollut koko illan ihan poikki muutaman tunnin Itis-reissun jälkeen. Kyynärsauvoilla kävely käy voimille. Mies sentään roudasi alakerrasta tuon puupään pipojen alustaksi.




Sunnuntaina osallistun Kotitoripäivään, jonne tulee tuotoksiaan myymään monen monta kädentaitajaa. Heidän käsistään on syntynyt mm. kortteja, koruja, tilkkutöitä, pyyhepupuja ja vaikka mitä. Lisäksi siellä esitellään Tuppereita, kosmetiikkaa, me&i-vaatteita. Laitan raporttia päivästä ensi viikolla. Huomenna pitää saada omat työt kasaan ja leipoa vielä mustikkapiirakka ostoksille tulevien ihmisten herkuteltavaksi. Meillä on ollut tapana, että nyyttäreiden tapaan myyjät tuovat tarjottavat, jotka ovat vierailijoiden ilmaiseksi nautittavissa.



Noita kämmekkäitä en ole ehtinyt enempää tehdä, kun parit aiemmin valmistuneet on mennyt parempiin käsiin. Ne olin neulonut 100% alpakasta, toisin kuin nuo ylläolevat, jotka on villaa. Alpakasta aion jatkossakin tehdä, koska se on niin ihanan pehmoista. Alemmassa kuvassa rinkulahuivi, joka on neulottu 100% villasta, josta vähintään 20% on merinoa.

Ai niin, pipot on muuten villaa, mutta harmaassa myös alpakkaa. Seuraavaksi vähän koruja, jotka olen tehnyt suosimaani rukousnauha-malliin.EIvät oikein ole edukseen tuolla näppyläisellä päiväpeitolla.



Eipä tässä muuta kuin kuva viime lauantain potkukelkka-retkeltäni, joka päättyi vähän hassusti. Jäällä oli nimittäin niin paljon lunta, etten jaksanut työnnellä hankeen uppoavaa kelkkaa kuin puoleenväliin matkaa, jota oli jäljellä enää noin 100 metriä. Enkä oikein uskaltanut pysähtyä ihmettelemään, miten pääsen vastarannalle, kun pelkäsin jään pettävän. Sen verran oli vettä jään päällä lumikerroksen alla. Onnekseni minua lähestyi moottorikelkka, jolle aloin innokkaasti huitoa. Ystävällinen mies otti minut kyytiin, laittoi potkurini hinaukseen ja kuskasi meidät vastarannalle, jonka kahvilaan menin odottelemaan miestäni. Kohtahan tuo prinssini tulikin pelastamaan minut ja sain autokyydin kotiin.


Oli muuten ensimmäinen kertani moottorikelkan kyydissä. Hyvää viikonloppua!

Ja Kaisa/Peikkolapset - tervetuloa lukijakseni :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiva jos jätät kommentin. Luen kaikki mielelläni, mutta vastaus saattaa viipyä :)