lauantai 27. syyskuuta 2014

Moni kakku päältä kaunis ja omituista antiikkia

En ollut koskaan aiemmin käynyt Helsingin Kirurgisessa sairaalassa, mutta torstaina menin sinne pään tietokonetomografiaan. Kunhan ensin sain autoni taskuparkkiin Kasarmikadun varteen. Sairaalan pikkuruisella kymmenen auton pysäköintialueella oli tietenkin kaikki paikat täynnä, joten uhkarohkeasti aloin tunkemaan autoa taskuun peruutustutkan ja kameran avulla. Ei niistä oikeasti ole minulle mitään hyötyä, kun ne piippaukset vaan häiritsee ja ruudun kuvastakaan ei näy, kuinka paljon on rakoa takana olevaan autoon. Onneksi viereiseen rappuun oli menossa nainen, joten eikun sivuikkuna auki ja apua huikkaamaan. Kohta siinä oli toinenkin avulias nainen neuvomassa, joten kyllä se auto siihen väliin saatiin kolmeen pekkaan survottua :)


Kirurginen sairaala on koristeellisine parvekkeineen ulkoapäin todella kaunis. Sisällä totuus oli toisenlainen. Tai sitten se johtui vain siitä, että minut ohjattiin kellarikerrokseen. Jotenkin karmivalta tuntui pitkä käytävä, jonka varrella oli niin konekorjaamo kuin rikkinäiset sairaalasängyt, rakennustelineet,tikapuut ynnä muut roinat.

x

Ei ole tässä sairaalassa asiat sen paremmin kuin Lastenklinikalla tai Töölössä. Oven tiiviste heilui kivasti tuulessa ja vessan lattia lainehti vedestä, onneksi oli kummpparit jalassa. Pääasia kuitenkin, että palvelu oli hyvää, henkilökunta ystävällistä ja pätevää ja tutkimuslaitteet viimeisen päälle.


Koska olin kerrankin tullut ajoissa paikalle, piti keksiä viihdykettä noin tunniksi ennen tutkimusta. Yritän aina vältellä sairaaloiden ankeita kahviloita, koska olen saanut niistä tarpeekseni. Tarkk'ampujankadun kulmasta näin avonaisen oven kohdalla kyltin, joka viesti jostain viihtyisästä paikasta. Ei kun sitä kohti.

Kyseessä oli tosiaan kahvila, leipomo ja konditoria, mutta  siitä tuonnempana, koska vieressä oli jotain vielä kiinnostavampaa - Götan maailma.


Silmäni varmaan laajenivat lautasen kokoisiksi ja ehkä jokunen kuolapisarakin tippui suupielestä, kun mielessä kävi, että täälläkö se onkin.  Tiesin kyllä tämän omituisen antiikin aarreaitan olevan Viiskulman nurkilla, mutta vanhasta sijainnista olivat muuttaneet Tarkk-ampujankadulle putkiremonttia pakoon. Ei minulla ollut tarkoitus käydä missään muualla kuin sairaalan tutkimuksessa, joten Götan maailmaan eksyminen oli todella mieluinen yllätys.


 Pikkuruisen liikkeen tunnelmaa ei voi oikein sanoin kuvata. Siellä on hämyinen fiilis, kun valoa antavat vain siellä täällä olevat pöytävalaisimet. Olen hiemn kirkastanut joitain kuvia, että näkisitte paremmin, mitä kuvissa oikein on. Mutta parasta olisi kyllä matkustaa itse Götan maailmaan, jossa tavaraa on PALJON ja se on todellakin omituista, vanhaa, erikoista, harvinaista, mielenkiintoista ja ......
juuri sellaisia esineitä, jotka herättävät uteliaisuuden.



Ensimmäisenä sisään astuessa huomio kiinnittyy lukuisiin täytettyihin eläimiin. Niistä osa on  peräisin vanhoista kouluista ja ollut siis opetusvälineinä, kun osa taas on saatu iäkkäiltä ihmisiltä, jotka ovat mahdollisesti tuoneet niitä matkoiltaan. Omistaja itsekin täyttää eläimiä ja vain sellaisia, jotka ovat kuolleet tapaturmaisesti. Itse olen aina  jotenkin vierastanut täytettyjä eläimiä, ne kun ovat mielestäni vähän pelottavia, mutta täällä sain huomata niiden olevan aika lempeän näköisiä.


Vai mitä sanotte  kruunupäisestä ketusta tai hattupäisestä bambista?



Monissa esineissä oli hienointa niiden erikoiset säilytyslaatikot. En ikävä kyllä saanut oikein hyvää kuvaa tästä kuusikulmaisesta rasiasta, joka on ehkä kuulunut jollekin apteekkarille.



Katsokaa nyt tätäkin yksisilmäistä nallea, joka on niin kulunut, että karvaakaan ei ole enää jäljellä. Missähän lie tämäkin raukka seikkaillut?



Tuolta haikaran takaa ja kattovalaisimen alta bongasin kauniisti maaleistaan kuluneen jakkaran. Mies, jonka kanssa tein kaupat ja keskustelin esineistä, taisi olla varsinaisen kauppiaan isä. Oletan niin sen perusteella mitä luin Helsingin Sanomien  Götan maailmaa koskevasta jutusta. Suosittelen lukemaan, jos nämä minun kuvani yhtään herättivät uteliaisuutenne. Jutussa on paljon mielenkiintoista tietoa mm. siitä, keitä tässä liikkeessä käy asiakkaina.

 Itse sain paikan päällä runsaasti tietoa ja opin paljon uutta. Esimerkiksi sen, että norsuilla on jättimäiset hampaat. Sellainen on tuossa alakuvassa oleva valkoinen möhkäle,





Minulla on joku ihme fiksaatio jakkaroihin, sillä niitä on tullut hankittua useampi. Noudin tämä jakkaran vasta myöhemmin, kun olin ensin käynyt tutkimuksessani ja sen jälkeen kiertänyt Korkeavuorenkadun pikku putiikeissa. Kerron siitä toisessa postauksessa, koska tähänkin tuli jo niin paljon kuvia.




7 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Ole hyvä vaan :)
      Muistin juuri, että minun piti jutussa kertoa vielä, että vuosi sitten Habitare-messujen antiikkipuolella oli Götan maailman pikkuruinen osasto messujen kaunein. Se oli ensikosketukseni tähän "omituisten otusten" kauppaan.

      Poista
  2. Vastaukset
    1. Eikö vain! Ja paikan päällä vasta tajuaa liikkeen ainutlaatuisuuden, kun oikeasti näkee mitä kaikkea erikoista sinne kätkeytyy - ja kuulee vielä tarinoita kaupan päälle.

      Poista
  3. Onpa riemastuttavan oloinen paikka. Pitää joskus poiketa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siis Götän maailma - ei niinkään toi Kirunginen ;)

      Poista
    2. Hih Laura, ymmärsin heti kumpaa paikkaa tarkoitit, vaikka toki sarkasmikin olisi ollut ymmärrettävää :)

      Poista

Kiva jos jätät kommentin. Luen kaikki mielelläni, mutta vastaus saattaa viipyä :)