sunnuntai 21. syyskuuta 2014

Habitare-kuulumiset

Tulee hieman jälkijunassa nämä terveiset Habitaresta ja tätäkin postausta olen kirjoitellut jo monena iltana. Jää aina kesken, kun meillä edelleen netti katkeaa keskiyöllä. Prinsessa muuttuu kurpitsaksi ;-)

 Noilla perinteisillä huonekalumessuilla minua ei nykyisin juurikaan kiinnosta itse huonekalut, vaan samaan aikaan pidettävät Antiikki- ja ArtHelsinki -tapahtumat. Tänä vuonna suunnistimme ystäväni kanssa suoraan antiikkipuolelle vain hieman vilkuillen gallerioiden seinillä riippuvaa taidetta. Ensinäkemältä sai todeta, että tänä vuonna näytteilleasettajia oli paljon vähemmän kuin vuosi sitten.

Ensimmäinen kuvauskohteeni oli Tapio Wirkkalan kaunis kahviastiasto, jollaista en muista ennen nähneeni.


Antiikin osaltahan kyseessä on ihan myyntitapahtuma ja etukäteen hieman huolehdimme, onko meille jäänyt mitään mielenkiintoisia löytöjä, kun olimme liikkeellä vasta kolme tuntia ennen messujen päättymistä.


Billnäsin penkki-kaunotar kelpaisi kyllä minulle, mutta ei nyt mahtunut kyytiin.


Taide- ja käyttölasia sekä keramiikkaa oli tarjolla paljon. Joitain harvinaisuuksia tai muuten vaan ennennäkemättömiä esineitäkin tuli vastaan. Tuossa alla oleva värisuora Oiva Toikan Fauna-laseista herätti minussa taas halun alkaa keräilemään lasia. Oikealla olevat vihreät lasit ovat kuulemma väriltään melko harvinaisia ja löytyneet Tanskasta.






Birger Kaipiaisen vadit ovat herkullisen kauniit, vaikka olivatkin varjossa alahyllyllä. Ihan uusi tuttavuus minulle ovat nuo Arabian mustavalkoiset maustepurkit, joissa mausteen nimi lukee kaulan ympärillä. Niiden kaveriksi sopisi täydellisesti tuo Emilia-sarja, jonka kuva-aiheet kuulemma juontavat Raija Uosikkisen Amerikan-tädistä.

Monien ennen näkemättömien esineiden lisäksi opin tällä messukäynnillä paljon uutta. Se onkin yksi osa vanhoihin tavaroihin liittyvästä viehätyksestä, kun voi miettiä niiden käyttötarkoitusta ja mennyttä historiaa.


Tätäkin ylähyllyllä ollutta hauskannäköistä kanisteria luulimme ensin eväslaukuksi, mutta se olikin jonkun vanhan ja harvinaisen auton polttoainesäiliö. Sori, en muista mikä auto on kyseessä, vaikka myyjä siitä kertoikin.

Tapasimme osastoilla myös muutamia vanhoja tuttuja. Juu, sen verran on eri tapahtumissa tullut pyörittyä, että ollaan tultu tutuiksi. Loviisan Wanhat talot -tapahtumassa teimme kauppoja Hyvinkäältä tulleen Karin kanssa, jolla oli nyt Habitaressa mukana aika erilaista tavaraa - enemmän designia. Ihastuin tähän rulo-ovelliseen toimistokaappiin, jota olen jo ehdottanut mieheni työhuoneeseen. Lupasin siivota huoneen, jos hän ostaa tämän :) Saatte uskoa, että se on paljon luvattu, mieheni ei ole maailman pedantein ihminen. (Tosin en ole minäkään enää.)



Pakko laittaa vielä tuo yksityiskohta lipastosta, vaikka se ei tietty näytä samalta kuin luonnossa. Jotenkin tosi kaunis ja minun silmääni miellyttävä muotoilu.

Karilla oli myynnissä myös hauskan näköinen tarjoiluastia kolmella lasilautasella.



Hartwallin vanhassa pullolaatikossa huomioni kiinnitti hauska teksti, joka tosin on aikoinaan tarkoitettu vakavasti otettavaksi:
VÄÄRINKÄYTTÄMISESTÄ SYYTE

Lisää vanhoja limulaatikoita oli Roomagen osastolla. Heillä oli jo viime vuonna yksi kiinnostavimmista osastoista, joka oli tälle vuodelle laajentunut kooltaan ja valikoimaltaan.



Itse ostin tältä osastolta tuuman pituisen puisen mittakepin ja vanhan amerikkalaisen reksiterikilven, joita olen huomannut alkaneeni keräillä esikoiseni huoneeseen. Muuta vanhaa ei poikien huoneisiin olekaan päätynyt.

Sitten muutamia kuvan arvoisia huonekaluja, kuten iso kaappi, turkoosi pikkupöytä ja valtavan pitkä ruokapöytä penkkeineen



Hauskan nimen on itselleen valinnut Vanhat Roinat, jolla olikin mukanaan hauskaa tavaraa, pääasiassa leluja, mutta myös muuta.




Varsinaista väri-iloittelua oli Messukeskukseen tuonut  Retrosisko.



Antiikkipuolella kävimme viimeiseksi tutustumassa Josefiinan aitan valikoimiin. Olen lukenut tuosta lohjalaisesta aarreaitasta joistakin blogeista, mutten koskaan käynyt paikanpäällä. Melkein heti iskin silmäni peiliin, joka on tehty vanhan tuvan ikkunaan, Ehdin ensimmäisenä hihkaista, muuten ystäväni olisi ottanut sen. Tultiin hakemaan peili vasta sulkemisaikaan, ettei tarvinnut kuljetella sitä mukana 




Runsaasti tavaraa notkuvien pöytien ympärillä kävi aikamoinen kuhina, joten kuvien ottaminen oli hieman hankalaa. Älä pahastu Iris tästä kuvasta, itsehän aloit huiskimaan kädelläsi ;)
Ihana Iris sujautti kaupanpäällisiksi hienon, vanhan marjapoimurin kaveriksi sille, jonka ostin Tammelan kirppiskierrokselta. Hän oli ommellut hauskoja pussukoita vanhoista, pitsikoristeisista tekstiileistä, joihin oli käyttänyt vanhoja mainoksia siirtokuvina, mutten nyt esittele ostamaani tässä, koska se menee lahjaksi. Haluan aina säilyttää yllätyksen, mutta yleensä en kyllä pysty siihen :)


Kotona kassistani löytyi muitakin yllätyksiä, joten kiitos paljon Iris ja Josefiinan aitta! Toivottavasti tavataan joulumarkkinoilla, mutta viimeistään ensi kesänä, kun aitta taas avaa ovensa.

Seuraavana vuorossa olikin sitten ruokailu ja siihen Messukeskus tarjoaa lukuisia vaihtoehtoja. Ravintolat ovat nykyisin ulkoasultaankin tosi viihtyisiä. Me valitsimme viime vuotisen kokemukseni perusteella intialaista(?), joka oli kyllä maittavaa, mutta älyttömän kallista. Se on tietty "normaalia" tällaisissa massatapahtumissa.



Messujen pääalueen kiersimme melkoisella vauhdilla. Aina välillä pyysin Johannaa jarruttamaan kuvien ottoa varten, muuta niitä hetkiä ei kovin montaa tullut, koska koviin paljon kiinnostavaa ei silmiin osunut. Mielenkiintoni herättää useimmin nuorten suunnittelijoiden tuotteet.


Myönnän, ettemme vaivautuneet ihan ajanpuutteenkin vuoksi perehtymään tälläkään osastolla suunnittelijoihin, joten en tiedä ovat nuoria vai kokeneita, mutta erityisesti tuo alla oleva yrttikeinu viehätti minua. Harmittaa nyt, etten ottanut kuvaa tuosta kortista, josta selviäisi suunnittelija.

Eija, jos luet tätä, niin muistatko, että juuri ennen messuja juttelimme vastaavasta? Sinäkin olit jo mielessäsi suunnitellut tämän kaltaisen :)



Luksian (Länsi-Uudenmaan ammattiopistot) osastolla olisi saanut kutoa pienenpätkän kangaspuilla. Taaskaan ei ollut aikaa ja mietin tässä, että miten eläkeisellä voi aina olla niin kiire. Eihän minulla periaatteessa olisi nykyään mihinkään ja missään hoppu, jos liikkuisin yksin ja omaan tahtiini. Mutta kun tahdon käydä eri paikoissa ystävieni kanssa ja varsinkin, jos tahdon heidän apuaan, niin silloin pitää tietty sovitella aikatauluja. No, tällä messuvierailulla meillä olisi ollut koko päivä aikaa, jos olisin älynnyt ajoissa kertoa ystävälleni, etten lähtenytkään edellisenä päivänä mökille eikä olisi tarvinnut odottaa sieltä paluutani. En nyt tiedä, mihin kategoriaan tuollaisen sijoittaisi, mutta aivovammani vuoksi logiikkani, kokonaisuuksien hahmottaminen ja ajanhallintani eivät oikein toimi.

Seuraavana suuntasimme Destinyn osastolle, josta toivoimme Johannan aurinkolasien löytyvän. Hän oli ehtinyt käväistä siellä ennen minun tuloani korttiostoksilla ja sieltähän ne oli onneksi otettu talteen. Destinyn osasto oli messuilla hyvin tummasävyinen, mutta varsinkin heidän myymälöissään Helsingissä ja Porvoossa tiedän olevan myös valoisampia sävyjä.





Sasu's Playhousen tyyli on melko lailla minun makuuni, mutta heidän messuosastonsa oli jotenkin sekalainen. Yläkuvassa ihan keskellä pilkottava pikkupöytä oli kiinnostava, mutta väärän kokoinen meille. Nuo vuohennahkaiset jakkarat ovat kivoja, mutta niitä olen nähnyt jo vuosi sitten EkHome:ssa. Habitaressa kun kuvittelisi esiteltävän uutuuksia, mutta se taitaa muuttuneen enemmän myyntitapahtumaksi, jos ymmärrätte mitä tarkoitan. Kun noita Destinynkin tuotteita pidän heidän vakio-tarjontanaan.

Kun messut alkoivat olla ja piti lähteä noutamaan ostamaani peiliä, niin huomasimme unohtaneemme kokonaan piensisustukselle varatun hallin. Ehdin kuitenkin pikaisesti ostaa sieltä muutaman Kuitukuun tiskirätin, joista pari meni lahjaksi ja pari itselle (oli könttätarjous). Niistä yksi sopi täydellisesti tilanteeseen.


Vielä piti kuitenkin jaksaa pieni kävelymatka taxille. Mitäpä sitä ei hyvien löytöjen vuoksi tekisi :)
Peili on tuossa ylösalaisin, mutta ehkä tulevaisuudessa tulette näkemään sen paikallaan uuden mökin seinällä.Jos nyt ikinä suostun enää menemään sinne. Hermostuin eilen miehelleni puhelimessa, kun hän kertoi asentaneensa mökin seinälle jättimäisen taulutv:n. Puhe oli, ettei sinne tulisi telkkaria ollenkaan ja nyt näen silmissäni valtavan mustan aukon. Toivoa sopii, että mies vaan tapansa mukaan provosoi puheillaan!


Olettehan jo kaivaneet lämpimämpää vaatetta esille, kun se kesä taitaa olla ohi?

Pirteitä syyspäiviä!


6 kommenttia:

  1. Heippa! Suunnilleen samat ajatukset ja vierailukohteet oli minullakin Habitaressa! Yksi asia jäi harmittamaan kun en ostanut (kun tuli joku kiire siirtyä eteenpäin), nimittäin juuri sellainen Roomsterin mittatikku! Onneksi siis olkoon hyvästä hankinnasta, siinä oli jotain niin hauskaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vaan :) Valinta olikinn vaikea, kun mittatikut oli kaikki erilaisia. Ajattelin tarvitsevani sitä kankaan mittaamisessa, kun tuli juuri hankittua 30 metriä pellavaa (halvalla) ja kangaskaupassa aina mittailevat niin kätevästi niillä puisilla puolenmetrin mitoilla. Nyt kun ehtisi vielä ompelemaan :)

      Poista
  2. Kyllä oli taas teillä kiva reissu! Mittatikku on aarre! Menee vaikka koristeena, jos ei muuten tule käyttööm!

    VastaaPoista
  3. Ai miten kiva, kun sä oot kiinnittänyt huomiota erilaisiin juttuihin. Kaikkia Habitare postauksia en ole jaksanut lukea, mutta tässä on esitelty poikkeuksellisia juttuja ja ihania putiikkeja. Täytyy ottaa ylös. Kiitos :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ole hyvä vaan Laura :) Kiva kuulla, että löysit jotain kiinnostavaa. Se onkin juuri hauskaa, kun samassa tapahtumassa kävijät kiinnittävät huomionsa eri asioihin.
      Kiitos muuten itsellesi! Ekan kerran luin sinun blogistasi Saviahon osto- ja myyntiliikkeestä ja tänään minulla oli tilaisuus pistäytyä siellä. Mikä runsauden sarvi! Kunhan tästä ehdin, niin teen postauksen Hyvinkään reissusta.

      Poista
    2. Hei mahtavaa. Mielenkiinnolla odotan, että mihin sä olet siellä kiinnittänyt huomiota :)

      Poista

Kiva jos jätät kommentin. Luen kaikki mielelläni, mutta vastaus saattaa viipyä :)