sunnuntai 15. kesäkuuta 2014

Berliini - Leipzig, vol. 1

Taidan nyt aloittaa Saksan raporttini, vaikka osa kuvista on vielä käymättä läpi. Niitä on paljon ja koska pienennän täällä blogissa julkaistavaksi aikomani kuvat noin neljännekseen, aikaa kuluu. Ja olen joutunut huomaamaan, että haluan taas näyttää niin paljon kuvia, joita ette näe ikinä ellen aloitasitä nyt ja julkaise vaikka useammassa osassa.

Tämän matkan suunnittelu alkoi tavallaan jo melkein vuosi sitten ja oli tarkoitus toteuttaa syyskuussa, mutta koska se, miksi olin Leipzigiin lähdössä peruuntui, reissu toteutui vasta nyt. Kun sitten selvisi, että heinäkuussa 2013 järjestetty spektaakkeli järjestyy kesäkuun alussa uudelleen, alkoi kuumeiset matkajärjestelyt.

Osoittautui nimittäin melkoisen hankalaksi saada minut mahtumaan lentokoneeseen istumaan tönkkönä töröttävän jalkani kanssa. Alkuperäinen suunnitelma olikin lähteä matkaan autolla Rostockin tai Travemunden kautta. Mutta kuka sitä viitsii tuhlata laivalla yhteensä kaksi ja puoli vuorokautta? Ei meidän perhe. En nyt tuhlaa teidän aikaanne järjestelyjen selostamiseen tämän enempää, mutta lentäen me lopulta lähdimme reissuun koko perhe, koska tarvitsin heidän sylejään jalkaani varten.


Mikä mahtava yllätys odotti koneessa! Ihana ystäväni Nina oli työvuorossa tällä aamulennolla, joten saimme nauttia hänen hemmottelustaan :)


Laskeutuminen Berliiniin alkoikin tosi nopeasti, eikä jalan huono asento lennolla aiheuttanut kummempia vaivoja, mitä nyt pikkuruisessa wc:ssä asiointi vaati hieman akrobatiaa :)



Mieheni oli lähes ekstaasissa tästä minun etukäteen vuokraamastani autosta, jolla oli tarkoitus jatkaa Leipzigiin, jonne on Berliinistä noin 200 km. Luulin kalleimman tarkoittavan suurinta, myös tilavuudeltaan eikä pelkästään teholtaan. En ollut huomannut vuokraussivuilla pikkuruista kuvaa, joka olisi kertonut auton olevan kaksiovinen. Sen kyllä muistan, että piti olla viidelle hengelle, mutta sitäkään ei mainittu, että takapenkki oli mitoitettu pikkulapsille eikä isäänsä pidemmille pojille. Lopulta minä istuin takapenkillä jalka etupenkkien välistä sojottaen, koska pelkään muiden kyydissä. Kokeilkaapa könytä kaksiovisen auton takapenkille niin, että toinen jalka ei taivu. 


Kuvien joukossa yllätti tämmöinen parkkihallissa laukaistu vahinko-selfie :)

Mies oli ottanut mukaan oman navigaattorinsa, koska ei (tietenkään) jaksanut perehtyä auton omaan versioon. Onnekseni minulla oli myös vuokraamosta napattu paperikartta, koska heti alkuunsa saimme huomata ajavamme eri kautta kuin olimme suunnitelleet. Oli kyllä hankalaa toimia välillä kartanlukijana, kun olisin samalla halunnut kuvata upeita rakennuksia, mutta piti eestaas nostella rillejä nenältä otsalle, että pystyi lukemaan karttaa ja ohikiitäviä tienviittoja. Seuraava kohde on prillikauppa!


Suunnistimme siis kohti Grunewaldsee-järveä, jossa ajattelimme olevan kivat maisemat pitää pienen paussin. Olin todellakin yllättynyt itäisen Berliinin vehreydestä ja kauneudesta. Upeita pientaloja ja puutarhoja,joita olisin halunnut kuvata ajaessamme pitkin puiden reunustamia puistokatuja (yo. kuvassa ollaan vielä motarilla), mutta ei siellä voinut hidastella, koska heti oli joku takapuskurissa kiirehtimässä eteenpäin. Liikennettä oli varsin vähän tai sitten se johtui saksalaisesta järjestelmällisyydestä, jolla liikenne saadaan soljumaan sujuvasti, mikä taas edellyttää, että jokainen noudattaa samoja sääntöjä. Meikäläisillä olisi paljon opittavaa! Sen sai huomata heti, kun kotiin tultua yritti päästä Kehä ykköseltä Lahden väylälle, jossa minäensin-mulleheti-kaikkinyt-suomalaiset ruuhkauttavat liittymän.


Dahlemin kaupunginosassa Königin-Luise Strassella laitoimme auton parkkiin, koska ympäristö oli niin kaunista ja vehreää ja kadun varrella oli houkuttelevan kahvilan lisäksi muutama pikkuinen putiikki. Ihan vieressä olisi ollut myös Eurooppalaisen kulttuurin - ja Etnologinen museo sekä Botanischer Garden, mutta pakko oli jättää ne väliin, jotta jaksaisin sitten kävellä järvellä.


Frozen youghurt tuoreiden marjojen kera ja pojille fritz-kolan limpparit. Kahvilan pöydillä oli kukkien sijaan erilaisia yrttejä. 


Myös koirat olivat tervetulleita. Tämän kaverin kanssa pelasin hieman palloa.


Jatkoimme matkaa ohi salaisen puutarhan kohti Grunewaldia.



Saksassa pitää muuten joka ikisellä parkkialueella maksaa pysäköinnistä, mutta kadun varsilla se on ilmaista. Me jätimme auton Grunewaldseen luona tämän upean ravintolana toimivan "linnan" viereen. Saksassa myös lasten leikkipuistot ovat useimmiten tosi kivoja.



Tästä lähti metsän läpi kulkeva hiekkatie kohti Jagdschloss Grunewaldin metsästysmajaa. Koiria tuli vastaan tosi paljon ja ne kaikki kulkivat vapaana. Olivatko tosi hyvin koulutettuja, mutta yksikään ei haukkunut eikä kiinnittänyt ohikulkijoihin minkäänlaista huomiota, touhusivat vain omiaan? Tämä on kuulemma yksi harvoja alueita Berliinissä, jossa koirat saavat kulkea vapaina. Siksi tuo järvi ei myöskään ole virallisesti tarkoitettu uimiseen, vaikka kiellettyä se ei ole. Sen saimme huomata paluumatkalla ohi ajaessamme, kun saksalaiset olivat maanantaina viettämässä pyhäpäivää eli Whitmondayta. Ja koko reissumme ajan oli muuten hirveä helle, yli 30 astetta joka päivä. Se meitä ihmetytti kovasti, että kakat oli kyllä kerätty pussieihin täällä metsässä, mutta miksi niitä roikkui tuossa järven ja tien välisessä aidassa? En muistanut kysyä.





Tämän pienen metsästysmajan sisäpihalla järjesteltiin juuri esiintymislavaa samana viikonloppuna esitettävää Peer Gynt -oopperaa varten. Olisi ollut kiva nähdä, mutta meitä odotti vieläkin houkuttelevampi esitys.







Täällä koirat saivat käyttää jopa sisävessaa.


Pääsin yksityiselle kiertokäynnille järven puolelle, kun tämä mies avasi minulle lukitun portin ja piti pienen opastetun kierroksen. Koko paikka toimii myös museona, mutta sen kierroksn jätimme taas väliin, kun viihdyimme ulkona.


Ehkä maailman upein henkilökunnan taukopaikka!


Täältä jatkoimme mieli virkistyneenä kohti Leipzigia. Siitä lisää myöhemmin. Loppuun vielä pieni video, kun kokeilin, saanko tallennettua lintujen konsertin teidänkin kuultavaksi. Älkää kiinnittäkö siis huomiota heiluvaan kuvaan :)

video

2 kommenttia:

  1. Ihana, ihana selfie, me like. Just asiallinen meininkileisson. Ja upeita kuvia, aivan ihania <3

    VastaaPoista
  2. Kylläpä on kiva lukea teidän matkakertomusta, sillä itsekin aloitin saman homman. Palasimme eilen Euroopasta ja nyt kuvien kautta on mukava uudestaan kerrata matkaa. Upea reissu kuten teilläkin :)

    VastaaPoista

Kiva jos jätät kommentin. Luen kaikki mielelläni, mutta vastaus saattaa viipyä :)