tiistai 11. helmikuuta 2014

Ihanuuksien äärellä

Viime lauantaina pakotin miehen kuskiksi, kun piti päästä penkin etsintään Boknäsiin. Ihmeekseni tuo lähti mukaan ilman suurempaa vastustelua, vaikka tiedän kyllä, ettei häntä olisi voinut vähempää kiinnostaa.

Olen jo pitempään kaivannut sängyn päätyyn kapeaa penkkiä, jonka päälle päiväpeiton saa kätevästi yön ajaksi. Mieluiten haluaisin vanhan talonpoikaisen, mutta kun ystäväni ei suostunut omastaan luopumaan, piti etsiä muualta. Kun jotain tarvitsen, niin googlailen ensin netistä. Harmi kyllä, monet mielenkiintoiset antiikkiliikkeet eivät esittele koko valikoimaansa verkossa ja mielenkiintoisimmat paikat ovat liian kaukana lähteä lauantai-ajelulle.


Boknäsista arvelin löytyvän vanhoja kiinalaisia penkkejä. Piti vähän järjestellä siellä, jotta sain nuo molemmat samaan kuvaan. Muuten kivoja ja tarpeeksi pitkiä, mutta ei ihan oikean värisiä ja lakkaus tai mikä pintakäsittely niissä onkaan, ei miellyttänyt.


Meille lähti sitten makuuhuoneeseen tämä hieman lyhyempi penkki, jonka uurteisesta ja kuluneesta  pinnasta tykkään. Penkki on melko painava ja tukeva. Tälle löytyy kyllä käyttöä muuallakin, jos vastaan kävelee sellainen kaunis talonpoikainen ja mieluusti kotimainen versio.

Ihastuin moneen muuhunkin kalusteeseen ja esineeseen, joita tuli vastaan Boknäsin toinen toistaan seuraavissa valtavissa halleissa. Tässä ensin näitä kiinalaisia, joista minulla olikin jo ennestään kotona pari riisimittaa.




Upea suuri sohvapöytä vaatisi vähän tilaa ympärilleen.



Juuri nyt älysin, että olisi pitänyt ostaa tuollainen pieni jakkara, jota olisi kotona helppo kanniskella ympäriinsä, kun tarvitsen aina jalkani alle jonkun tuen. Se olisi sitten kaunis,vaikka unohtuisi minne.

Olen ehkä joskus tullut maininneeksi, että minun ja mieheni mieltymykset eivät oikein kohtaa näissä sisustusasioissa. Hän ei ymmärrä, mikä minua miellyttää kaikessa valmiiksi kuluneessa ja "homeisessa". Siksi pitääkin hankinnoissa tehdä joskus kompromisseja ja yksi oli meidän ruokapöytä. Kuvaa ei nyt ole alkuperäisestä toiveestani, mutta tämän kierrätetystä jalavasta tehdyn pöydän olisin voinut keittiöömme ottaa.


Meille kuitenkin teetettiin puusepällä tammesta tällainen ruokapöytä reilut kymmenen vuotta sitten. Huomatkaa jalkojen samankaltaisuus :) Meidän pöydässä menee jalkojen välillä poikkipuu tuolla lattian rajassa. En ole vielä löytänyt täydellisä tuoleja, kun sellaiset on hankala teettääkin. Miten sitä osaisi selittää, millaisessa on hyvä istua, ennenkuin on kokeillut :)


Mies oli välillä hukassa, mutta mistäs muualta tuo löytyi kuin kahviautomaatilta, josta sai ilmaiseksi valita virkistystä raskaaseen shoppailukierrokseen. Kerran löysin hänet jostain perehtymässä kirjaseen Parisuhdevinkkejä miehille, joilla on hankala vaimo (tai jotain sinnepäin) :)


Tämä löytö jäi kaihertamaan mielen perukoille - upea vanha pässinkelkka. Yritin taas vinkata miehelle lähestyvästä syntymäpäivästäni. Turha vaiva, tiedän kyllä. Tuohan on risakin (pieni pala puuttuu nurkasta)!



Kun kerran Vantaan Petikkoon asti oli ajeltu, en voinut jättää käyttämättä tilaisuutta käväistä Cobellossa. Heillä oli ennen pieni liike Helsingin keskustassa, mutta sitä ei taida enää olla. Tuonne Vantaan myymälään ei helposti eksy, jollei tiedä sen siellä olevan.


Cobellon valikoimien pääväri on valkoinen. Heiltä löytyy kattava valikoima mm. Riviera Maisonia. minä suuntasin ensin outlet-halliin hyvien löytöjen perässä. Se oli todellakin suurempi kuin moni putiikki. Kivoja sisustustyynyjä oli runsaasti. Oli myös kaikenlaisia huonehaluja, verhoja, pienesineitä, joita en tullut kuvanneeksi.


Enemmän kiinnosti Riviera Maisonin rottinkinen wc-paperisäiliö, jollaista en ole ennen nähnytkään. Sen voi pitää pystyssä lattialla tai ripustaa vaikka katosta roikkumaan.




Tämä sipulikori myös houkutti, mutta minähän ostin elokuun lopussa Kampin käsityökorttelista sen rautalangasta taivutellun sipulin. Tuolla Boknäsin löytönurkassa oli useampi samalla idealla, mutta ne oli paljon suurempia perunoille tarkoitettuja koreja. Kukapa estäisi säilyttämästä niissä vaikka lankakeriä? Isommat oli myös puolet halvempia kuin nuo RM:n pienet.


Kuten nykyään monessa sisustuspuodissa, niin täälläkin myytiin kauniisti pakattuja suklaita, pastoja, vihanneskeittoja ja hilloja, merkkinä Nicolas Vahé.






Uskokaa tai älkää, en ostanut yhtikäs mitään :)

Nyt lähdenkin tästä hammaslääkäriin. Toivottavasti teillä on mukavampi päivä!






4 kommenttia:

  1. Voi miten ihania!
    Meillä on miehen kanssa onneksi suhteellisen samanlainen maku, mutta ei munkaan mieheni oikein tahdo ymmärtää noita vanhoja (homeisia) juttuja ja ne on niin parhaita! Silti päästään välillä yhteisymmärrykseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mies kyllä arvostaa kädentaitoja, joten siinä mielessä hän hyväksyy monet vanhat jutut :)

      Poista
  2. Kiitos taas hienosta kuvasarjasta - ja otin heti onkeeni tuosta penkistä sängyn päähän. Olen pitkään pähkännyt, millä päiväpeiteongelman ratkaisen - ja vastaus tuli tässä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos kotona on säilytysongelmia, niin vaihtoehtona penkille on joku arkku, puuta tai rottinkia maun mukaan.

      Poista

Kiva jos jätät kommentin. Luen kaikki mielelläni, mutta vastaus saattaa viipyä :)