sunnuntai 26. heinäkuuta 2015

Mökillä mustikassa ja sisustamassa

En suinkaan mennyt mökille pelkästään mustikoiden vuoksi, mutta ajattelin uuden mökin sisustamisen lomassa kurkata, josko siitä mökin takametsästä löytyisi helposti jokunen marja. Löytyihän sieltä, mutta ei todellakaan helposti! Siis helposti tällaiselle Jopi Jalkapuolelle. Kolme tuntia ähellettyäni vajaata kahta litraa tein päätöksen, että jatkossa ostan mustikkani.


Oikeastaan olin siis vanhan mökin takana, mutta onhan se kätevää, kun metsä alkaa parin metrin päästä ja ihan siitä läheltä, vajaan kymmenen metrin säteeltä sain marjat pariin piirakkaan. Sieniä ei tässä kuivahkossa metsässä juuri ole, mutta niitä oli tupsahtanut ihan mökin edustalle.


En todellakaan ole mikään sienien tuntija ja aikani googlailtuani päädyin kangashaperoon. Samanmoinen tatin näköinen sieni löytyi metsästä ja kun vähän siirsin lehtiä pois sen päältä, tuli näkyviin sen jalan juurelta etana.


Valkoiselle sienelle en löytänyt oikeaa nimeä, mutta epäilen sen olevan jonkinlainen malikka.


Minulla oli mukana jakkara, jolta kurottelin marjoja kulhooni, mutta tyyli ei ollut sen kivuttomampaa kuin seisoaltaan kumartelu, joten välillä ihan istuin pehmeällä - ja märällä sammalmättäällä. Kotiin päästyäni totesin myös alushousujeni olevan mustikassa. Appiukkoni tekemä jakkarakin hajosi ja pojat epäilivät minun olevan liian painava :)

Mainittakoon vielä, että hyttysiä oli ihan järkyttävästi! Olin kyllä suojautunut, mutta vaikka "myrkkyni" oli kuinka ekologista, niin kasvoihin en sitä laita ja siksi ne inisijät tulivatkin ihan silmille. Onneksi sentään rillit olivat suojana.


Näin huikean saaliin jälkeen maistui grillattu kana ja salaatti. Esikoispoikani on alkanut huolehtia mökillä grillaamisesta ja hoitaakin homman hienosti. Kuvia en meidän kattauksista laita, koska niissä ei turhia hienostella ;) Meillä kun on vielä vanhan mökin keittiö- ja astiavarustus käytössä, niin se on luokkaa: MADE IN USSR ;)

Olin marjareissuni jäljiltä niin kipeä, että tuskin pysyin jaloillani, mutta minkäs sitä luonnolleen voi, joten pakko oli vähän laitella uudessa mökissä tavaroita paikoilleen. Paino on sanalla vähän, sillä paljon mitään ei tullut tehtyä, koska painavinta asiaa eli tuota senkkiä ei nyt saatu siirrettyä oikealle paikalleen. Viimeksi, kun oli kantoapua paikalla, niin mies tälläsi sen väärälle paikalle, kun oli taas korvat höröllään kuunnellut vaimonsa ohjeita. Sanoi kyllä ihmetelleensä, miksi se pitää laittaa samaan pieneen tilaan eli eteiseen suuren vaatekaapin kanssa.


Nuo kalusteet ovat kyllä samanvärisiä sinertävän harmaita, mutta minun kuvaustaidoillani ja valon suunnalla on vaikutuksensa.  Osan kuvista olen ottanut jo edellisellä mökkireissulla viikko sitten, jolloin jääkaappi oli saatu paikalleen.


Meillä käytiin eilen keskustelua sammutusvälineistöstä ja erityisesti sen sijoittelusta. Mökillähän pitää jo määräystenkin mukaan olla kunnon palovaroitusjärjestelmä (muistaakseni sähköverkkoon liitetty), eikä siis riitä sellainen kiva kärpäsen muotoinen, paristolla toimiva kapistus katossa. Eli taas on seinässä pari muovista laatikkoa kaikkien termostaattien ja muiden epäesteettisten katkaisijoiden lisäksi. Ymmärrän ja hyväksyn tietenkin varautumisen, koska tulipalo olisi yksi pahimmista painajaisistani, mutta miksi tuon jauhesammuttimen pitää töröttää keittiössä melkein paraatipaikalla? Eihän meillä kotonakaan ole lieden lähettyvillä kuin sammutuspeite ja siellä sentään käytämme induktiolieden lisäksi oikeaa liekkiä wokkikaasun muodossa.

Luulenkin, että meidän pitäisi viedä tuo sammutin kotikeittiöön, koska minä olen alkanut kaiken muun unohtelun lisäksi unohdella myös keitokset yksinään liedelle, kun unohdun muihin puuhiin kesken kokkailujen. Tai ainakin keksin sille mökiltä paikan läheltä oikeaa tulta eli takkaa.


Riippuuhan tuossa keittiön naulakossa jo sammutuspeite pellavaisessa tähtipussissa (Friends Forever, Amalias hem). Vanhan naulakon olen ostanut Fridalta (Koti kaupungin laidalla -blogi) ja jos en ihan väärin muista, niin tuo vanha leikkuulauta on peräisin Putiikki Vanha-Vantosta.

Vielä yhtenä vinkkinä esittelen Kirkkonummen vanhalla asemalla sijaitsevan HUONE ett RUMin, josta tällä viikolla tein muutaman kivan löydön mökille. Yksi niistä on tuo pikkuinen jakkara, joka kätevästi kulkeutuu mukana, kun tarvitsen jalkani alle tukea. Vaikka nyt kun katselen kuvia, niin mielestäni se sopii täydellisesti tuohon takan eteen.

Samasta paikasta on vanha hollantilainen ritilälaatikko, jollaisia on käytetty tulppaanien sipuleiden kuljettamiseen/säilyttämiseen. Nyt sain loistavan ahaa-elämyksen, kun keksin sovittaa laatikkoa tylsistäkin tylsemmän sähkökeskuksen valkoisen kaapin päälle. Sopii täydellisesti ja pysyy kiinni ilman mitään ruuveja tai nauloja ja on helppo nostaa lattialle, kun kaappi tarvitsee avata.
Olin jo aiemmin ehtinyt miettiä millä saisin kaapin piilotettua.


Ritilöihin oli jäänyt/unohtunut pari koukkua - kiitos Eeva ! - joten löysin sopivat paikat ripustaa pari pientä taulua. Pieni tekstitaulu on taiteilija Maisa Martikaisen tekemä ja niin ikään HUONE ett RUMista, jonka myymälästä ja verkkokaupasta niitä löytyy kivoilla mietelauseilla varustettuna. Olisin helposti voinut ostaa useamman :) Perhostaulu on jonkun sisustusmerkin (en muista minkä) ja peräisin Tiirinkosken Tehtaalta.

Tuossa yllä näkyykin jo suihkukaapin nurkkaa, jota en kyllä haluaisi esitellä, koska kuuluu myös sarjaan epä-esteettiset kalusteet. Minulla ei ollut osaa eikä arpaa sen valinnassa, vaan on täysin mieheni höyrähdyksiä. Olen ehkä joskus maininnut hänen kiinnostuksensa tekniikkkaan ja tämä jättimäinen kaappi nyt sattui täyttämään hänen laatuvaatimuksensa.


Minä olin ajatellut tulevan suihkukaapin paljon pienemmäksi ja hommasin jo sermin piilottamaan sen näkyvistä, mutta eihän tuota hökötystä taida millään saada piiloon ellei rakenna sille omaa huonetta. Eihän se mahdu edes kuvaan!


Pikkiriikkinen jakkara löysi paikkansa ovistopparina ja vanha ikkunaluukku nostettiin alas seinältä. Netta Tiitisen litografia muuttaa vielä makuuhuoneeseen. Monen muunkin esineen pitää vielä muuttaa sijoiltaan tai löytää oma paikkansa - kuten autotallissa, jonne mies on järjestänyt korppuuntuneet maalisuditkin paikoilleen kuin kirurgilla on veitset. Olisittepa nähneet hänen ilmeensä, kun heitin ne jätekuormaan ;)


Samalla lavalla lähti jäteasemalle peräkärryllinen metalli- ym. romua, kun perkasimme omena- ja luumupuiden ympäriltä järkyttävän määrän kanaverkkoa, jota appivanhempani ovat vuosikymmeniä sitten viritelleet puiden suojaksi. Eivät ole tajunneet tekevänsä enemmän tuhoa puille, jotka eivät ole kunnolla päässeet kasvamaan, eivätkä juurikaan  tehneet hedelmiä.


Tuota pihan raivausta teimme viikko sitten, jolloin jäin mökille myös yöksi ja ehdin illalla nauttia (sateessa) hetken kynttilän valosta.


Nyt lähden ottamaan palan mustikkapiirakkaa ja kupposen kahvia.

Kivaa uutta viikkoa!


6 kommenttia:

  1. Kiva mökki teillä ja paljon kivoja tavaroita! Sohva houkuttelee löhöilemään. Löytyisköhän meiltä tuollaista potkuria, se kynttilänjalkana on hauska idis!

    VastaaPoista
  2. Kiitos Saija :) Minä olen tällainen vanhan tavaran keräilijä ja kirppisten kiertäjä, josta tuo potkurikin on peräisin. Mieheni tuppaa löhöilemään sohvalla liian usein, tai ainakin silloin kun minä yritän patistaa häntä hommiin ;-)

    VastaaPoista
  3. Hihiii :) Ihana sinä siellä metsässä <3

    Sisua sulla ainakin on - moni jättäisi menemättä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Arvaa vaan Laura löytyykö sisua tehdä sama uudestaan? :) Juuri puhuin ystävän kanssa, että säilytän nuo mustikat pakastimessa kalleimpana aarteenani ja muistelen joskus, miten "kärsin" niiden vuoksi ;-)

      Seuraavaksi on mustien viinimarjojen vuoro, onneksi niihin yltää helpommin.

      Poista
  4. Voi sun kanssas!! Vai mustikkamettään olet tunkeutunut!!! No opitko nyt ettei sun tarvi ihan kaikkea tehä :) Mökin sisus näyttää briljantilta!! Upeat senkit ja kaikkee ja jääkaappikin sellainen että harmittaa kun ei mahu kottikärryn hudslaariin :) Olet sä vaan aika mimmi!! Kaikin puolin <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todellakin opin Birgit :) Ja kiitos samoin, aikamoinen mimmi olet sinäkin <3

      Poista

Kiva jos jätät kommentin. Luen kaikki mielelläni, mutta vastaus saattaa viipyä :)