sunnuntai 2. marraskuuta 2014

Pientä tuunausta

Minulla on vuosikausia pyörinyt nurkissa ja lopulta hautautuneena vaatehuoneen uumeniin kaksi Ikean valkoista valokuva/taulunkehystä. Aikoinaan oli varmaan olemassa joku idea niiden käyttöön, mutta eivät ne sitten osoittauttuneetkaan erityisen käytännöllisiksi. Varmaan sen vuoksi, että kehykseen laitettavan kuvan pitäisi mahtua tuohon pieneen neliöön.


Kirpputorillakaan eivät ole kellekkään kelvanneet, joten siksi en ole viitsinyt laittaa Hope-yhdistykselle kantamieni lahjoitustavaroiden joukkoon, etteivät joudu muiden riesaksi. Mutta en vaan osaa heittää pois ehjää tavaraa.

Kun sitten sait postitse tilaamani Joel Jyringin kalenterin ensi vuodelle  ja jokusen neliönmuotoisen kortin, niin siitä se ajatus sitten lähti. Piantik on facebook-seinällään jo jonkin aikaa hehkuttanut noita ihania, herkkiä ja kauniita runokortteja, enkä malttanut enää odottaa, vaan tein tilauksen verkkokaupasta.


Kaivoin kehykset esiin, mutta niiden hieman kolhiintunut pinta tuntui kaipaavan päivitystä ja sitten muistin johonkin toiseen projektiin ostamani Jeanne d'Arc Livingin Vintage-maalin, jota minulta löytyi sävyssä warm grey.

Koska aloitin homman ihan ex tempore pyykkien laiton välissä, niin työpöytäkin jäi aluksi suojaamatta. Onneksi tuo maali on ihan vesiliukoista. Sudin ensimmäisen kerroksen (2. kuva) kokeeksi vain toiseen kehykseen. En tehnyt muuta pohjatyötä kuin pyyhin pölyt pois.


Seuraavana päivänä suojasin jo pöytää vanhalla paperikassilla, kun vetelin toisen maalikerroksen (3. kuva) kehyksen pintaan. Maali kuivuu kyllä melko nopeasti, mutta kun ei ole varsinaisesti mikään kiire, niin annoin kerrosten kuivua aina seuraavaan päivään, jolloin jossain sopivassa välissä pikaisesti sudin uuden kerroksen ja pesin pensselin joka käytön jälkeen ja jätin senkin kuivumaan. Tämä pieni urakka kesti siis useamman päivän.


Tässä kuvassa etummainen kehys on saanut kolme maalikerrosta,jotka ovat kaikki ihan ohuita. Maali on mielestäni tosi riittoisaa. Taaimmainen kehys on sudittu vasta yhden kerran ja ilmeisesti johtuen pohjatöiden puutteesta, maali ei tarttunut aluksi tasisesti. Paremman jäljen saisi hiomalla pinnan aluksi. Näihin sai jäädä pensselin jälki näkyviin.


Koti on siellä, missä
on lämmintä,
keskellä lempeitä laineita.

-Joel Jyrinki-


Nyt kehykset saavat odottaa mökillepääsyä kodinhoitohuoneemme seinällä.
Isommalle kuvalle otin valkoiset kehykset yhdestä toisesta kuvasta ja tämä saa jäädä kodin seinälle riippumaan. En saaut tarpeeksi hyvää kuvaa, joten "kehykset" laitoin tähän kuvankäsittelyllä.


On uskallettava kulkea särkyvän kautta,
mutta lähellä rantaa.
Ensin tunnusteltava askelia, sitten luotettava,
että elämä kantaa.

-Joel Jyrinki-






5 kommenttia:

  1. Tulipa hienot, olet kyllä niin taitava. Upea runo, kouraisi sydämestä. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tiia. Vaikka eipä tuohon pensselin heiluttamiseen juuri mitään erityistaitoja tarvita :)
      Nuo Joel Jyrngin runot ovat todella kauniita ja koskettavat juuri upeiden kuvien kanssa yhessä.

      Poista
    2. Mulla ei pensseli heilu ikinä, työläältä tuntuu koko ajatus, että siinä mielessä. <3

      Poista
  2. Kivat taulut tuli! Noita hylkiökehyksiä tosiaan löytyy ja sattumoisin kesäreissuilta tarttunut samaa maalia mutta Stone Grey -sävyä --- Nytpä siis keksinkin mihin sitä käytän :) Kiitos inspiroinnista!

    VastaaPoista
  3. Kiitos! Kehyksiä tosiaan löytyy hylättyinä muitakin eli pitää katsoa, voisiko niille saada uuden elämän. Kivaa, jos sait tuunaus-inspiksen :) Maalausiloa!

    VastaaPoista

Kiva jos jätät kommentin. Luen kaikki mielelläni, mutta vastaus saattaa viipyä :)