Unelmien kevätmarkkinat

Siellä ne odottaa, käsityöläiset Unelmien kevätmarkkinoilla, jonne lauantaina könkkäsin autoltani tuon joutomaan läpi ystäväni luo, joka sitten poimi pois hihaani tarttuneet takiaiset. Markkinoiden järjestämisestä vastaa Verhoomo Unelman ihana Mari, jolla on verstaansa tuossa vanhassa tehdasrakennuksessa(?) Rekolassa. Olemme tutustuneet aikoinaan Naisten Joulumessuilla, kun olin siellä ihan ensimmäistä kertaa myymässä myssyjäni. Tarkistin juuri, että vuosi oli 2010 :)

Jostain syystä minulta on jäänyt aiemmin väliin nämä markkinat, joita Mari on järjestänyt niin keväällä kuin joulunakin, mutta ilokseni sain nyt mentyä paikalle, jossa oli noin 50 eri alojen käsityöammattilaista ja -harrastajaa eri puolilta Suomea myymässä upeita tuotteitaan.  Erityisesti hämmästelin sitä suurta määrää tuotteita, jonka nämä taitajat ovat saaneet aikaan. 

Sää helli iloista markkinaväkeä oikein tosissaan, mutta onneksi kaikilla taisi olla jonkinlainen katos varjona liialta auringolta. Minä tulin niin sanotusti "takaovesta" ja ensimmäisenä pölähdin keramiikka-apajille. Sopivasti, olenhan suuri keramiikan ystävä.

Ihastuimme ystäväni kanssa noihin merkkitikkuihin, joilla voi muistuttaa, että mitähän sitä oikein tuli viljelylaatikkoon istutettua. Hankimme niitä kumpikin omille viljelyksillemme.

LÖK Linda Öhman Keramik valmistaa keraamisia käyttö- ja koriste-esineitä. 

Vähän järeämmästä materiaalista eli betonista tuotteensa valmistaa blåVilla. Tarjolla oli mm. kynttilänjalkoja, tarjottimia ja pieniä koriste-esineitä.

Kuten moni muukin näillä markkinoilla, niin myös ReDi valmistaa tuotteensa kierrätysmateriaaleja hyödyntäen. Vanhat lautaset ja kupit ovat saaneet uuden elämän kerrostarjottimina.

Monen pöydän takaa löytyi tuttuja kasvoja, niin myös näiden kauniisti mutkalle taipuneiden rautalankaesineiden takaa. Tajusin tämän naputellessani, etten kuitenkaan ottanut kuvaa niistä kasvoista, mutta Rautaharakat-Eeva on kyllä tuttu varmaan useammastakin jutustani, koska hänet olen tavannut monesti niin markkinoilla, myyjäisissä kuin pikkuisessa lifestyleputiikissa

HUONE ett RUM:ssa Kirkkonummella.

Eevan muistan aina keittiössä puuhatessani, koska siitä asti, kun häneen tutustuin, olen hänen oppiensa mukaisesti säilyttänyt sipulini huoneenlämmössä, en jääkaapissa ja vielä Eevan vääntelemässä kauniissa rautalanka-sipulissa. Olette varmaan kuulleet tämän tarinan monta kertaa, koska kerron sen aina Eevan tavattuani :)

Tuttu kasvo on myös näiden iloisten kassien tekijä Piia, joka käyttää ihan.in tuotteiden tekemiseen paljon pirteitä retrokankaita. Mutta myös pellavaa, josta tehtyjä tuotteita meilläkin on kotona muiden muassa. Niitäkin olen varmasti esitellyt jo aiemmin.

Värejä ja  kirjaimellisesti karkkivärejä löytyi naapurista, jossa Magee nettikauppa möi korujaan.

Kierrätysteema näkyy myös yläkuvan koruissa, mutta valitettavasti en muista, kuka on väännellyt ja takonut sormuksia, ranne- ja kaulakoruja vanhoista lusikoista.

 

Aivan kertakaikkisen ihastuttavia puusta tehtyjä korvakoruja - katsokaa nyt noita söpöjä linnunpönttöjä, kaarnaveneitä ja ongenkohoja :)

Tekijä on HienoStella, jonka takaa löytyy käsityöakan moniosaaja Jaana Ojalainen sekä taiteilija Jakke Haapanen, jonka yksityiskohtaisen tarkkoja kuvituksia kaloista, ötököistä ja metsän ekosysteemistä löytyy mm. muistipeleinä. HienoStellan kotisivuja kurkatessani löysin myös hänen hienot, surrealistiset maalauksensa, joista tietty ne, joista eniten kiinnostuin, on myyty ;)

 Alakuvan korvakoruissa taas on kuvattuna Helsingin katujen nimiä. Ne on käyty oikein henk.koht. valokuvaamassa eli ovat ihan alkuperäisten kylttien näköiskappaleet. 

Tämän parin käsistä on lähtöisin myös KetjuReaktio -korumallisto, joka hyöyntää vanhat polkupyörien osat, mm. juuri ne ketjujen osat. Tuloksena on hyvinkin kalevalamaisia koruja, jotka eivät nyt harmi kyllä erotu hyvin tuossa ottamassani kuvassa, jossa korupuun jalustana toimii vanha levysoitin. Ai että minä ihailen ihmisten idearikkautta vanhojen esineiden uusiokäytössä.

Ensin huomasin värikkäät kuvat, joista kuvassa näkyy vain kissan korva ja sitten ihastuin tuohon grafiikantyöhön, jossa pelataan Kummallista sakkia. Jokin minua kuitenkin puhutteli tässä Tuuni Turulan Kirjailijassa, joka vielä toistaiseksi saa ilostuttaa minua äitienpäiväruusuihini nojaten, ennenkuin vien sen kehystettäväksi. 

Sain itse valita tuon valkoisen ruusun lähi-Siwamme valikoimasta, mutta poikani maksoi sen ja peri myöhemmin puolet hinnasta pikkuveljeltään :D  Olin oikeasti todella yllättynyt, että he olivat laittaneet kellon soimaan aamulla keittääkseen minulle aamukahvin, jonka sain sänkyyn kahden kinkulla ja juustolla päällystetyn paahtoleipäviipaleen kera. iPad siksi, että tykkään lukea aamuisin Hesarin. Yleensä luen sen kyllä omalta läppäriltäni, koska mies lukee sen tuolta Padiltä ja minä sitten sitten kommentoin lähes jokaista juttua, johon mies murahtelee, ettei pysty keskittymään omaan lehteensä ;)

Kahvimukikin tuossa tarjottimella on se, josta mieheni aina juo kahvinsa, mutta ajatushan oli tietenkin tärkeintä ja se, että pojat ylipäänsä heräsivät ajoissa, vaikka etukäteen vihjasivat, että he sitten nukkuvat pitkään. No, kuopus sitten jäikin viereeni kuorsaamaan, kun luin lehteni :) Muuta lahjaa en edes odottanut, sillä suurin lahjahan ovat poikani, joiden vuoksi olen äiti.

Minulla jäi kesken ennen Unelmien kevätmarkkinoita aloittamani juttu kevään puutarhapuuhistani, mutta yritän saada sen valmiiksi lähiaikoina, kunhan vaan maltan tulla pois pihalta, jossa olen viihtynyt iltamyöhään. Eilenkin kuopsutin kukkapenkkiä kymmeneen asti, niin että tämä kärsäkäs tuli huomauttamaan kellonajasta, mikä oli ihan hyvä, koska alkoi tulla kylmä ja hyttysetkin kiusasivat. Kyllä - niitä on jo iltaisin liikkeellä!

Enhän minä nyt tällaiseen kuvaan voi lopettaa, joten tässä kuva ystäväni yrttilaatikosta, johon hän asetteli markkinoilta ostamansa keraamiset merkkitikut, joista edellä kerroin. Ostin muuten Verhoomo Unelman Marilta parilta ikivanhaa ikkunanpokaa, jotka aion hyödyntää omilla viljelyksilläni, mutta niistä myöhemmin lisää, sillä pitää hakea rautakaupasta pari osaa, joita ei meidän autotallista löytynyt.

Oikein ihanaa viikkoa - nauttikaa auringosta!

Tuula

Lavatarhurit kurssilla

Täytyy myöntää, että suurena syynä Lavatarhurikurssille osallistumiselleni oli paikka, jossa se järjestettiin. Olin kuullut usealta taholta, että Mäntsälässä sijaitseva Hirvihaaran kartano on upea paikka ja nyt oli loistava ja etenkin hyödyllinen tilaisuus päästä näkemään ja kokemaan paikka.

Tiesin kyllä entuudestaan tuon hotellina ja ravintolana toimivan paikan luomupuutarhan ja sen puutarhurin Suvi Lehtosen, joka on yksi viime kesänä hankkimani Lavatarhuri-kirjan tekijöistä ja jolta viime kesän alussa ostin luomutaimia Kellokoskella.

Sää oli kurssipäivänä lauantaina todella vaihteleva ja ehdin saada räntäkuuron niskaani Hirvihaaran tienhaarasta kääntyessäni, mutta pääoven portailla pilvien takaa pilkotti sininen taivas.

Viedessäni päällystakkia, joksi olin onneksi valinnut vedenpitävän (tulette myöh. huomaamaan tarpeellisuuden) kartanon alakerran tiloihin, kaikui eräästä vastaanottokerroksen saleista kuorolaulu, joka sopi niin hyvin kartanon tunnelmaan.

Me kolmisenkymmentä (saattoi olla useampikin) kurssilaista kokoonnuimme toisen kerroksen laulusaliin kuulemaan lavaviljelyn saloja. Tai eihän se oikeasti mitään salatiedettä ole, mutta kyllä minulle oli tarpeen saada "kädestä pitäen" -opetusta. Sain huomata yhden kesän kokemuksella tehneeni joitakin virheitä, joista nyt aion ottaa opiksi. Osalla oli jo ennestään kokemusta lavaviljelystä, osa oli ensikertalaisia, joten kurssilaisten hyvistä kysymyksistä ja kommenteista oli myös hyötyä sen lisäksi, että Suvi Lehtonen oli hyvä, selkeä ja perusteellinen opettaja.

Lounaaksi meille tarjottiin kasvissosekeittoa, leipää ja kahvit kartanon upeassa ruokasalissa.

Iloisena yllätyksenä hetkeä aiemmin lounaansa nauttineet laululeiriläiset eli Helsingin Lauluveljet esittivät kiitoksensa ruuasta laulamalla Leevi Madetojaa.

Räntäsade alkoi uudelleen siinä lounastaessamme, mutta me palasimme vielä hetkeksi yläkertaan ennen ulos puutarhaan siirtymistä.

Luomupuutarhaan siirtyessämme, taivas näyttäytyi osin jopa sinisenä. Kartanon ravintolassa käytetään täällä kasvatettuja yrttejä, kasviksia ja juureksia ja hotellin vieraat voivat käydä satoaikaan tutustumassa ja maistelemassa puutarhan antimia. Kasvihuoneessa kirsikkatomaatteja ja yrttejä muuten kasvatetaan hiekassa! Silloin tarvittavat ravinteet pitäät lisätä taimelle pussissa, sen opin kurssilla :)

Tuo vihreä metallihäkkyrä aidan vieressä ei suinkaan ole roskis, vaan pikakompostori, jota voi kätevästi pyörittää kammesta. Tämä lavapuutarha on melko aukealla paikalla, joten ristikkoaidan vierellä kasvatetaan tuulensuojakasveja. Siksi lavoillakaan ei ole multaa piripintaan.

Kevätkylvöt eivät täälläkään ole vielä täydessä vauhdissa kylmien säiden vuoksi ja sen saimme todella tuta, kun yhtäkkiä meidät yllätti raekuuro tai oikeastaan ihan kunnon sade, jota sitten riittikin vielä kotimatkalle asti. Vedenpitävä takki ja hanskat oli hyvät, mutta harmi, että pipo unohtui. Onneksi oli huppu.

Suomen kevät osaa yllättää, lavat saivat valkoisen peitteen. Saimme kuulla, että täällä taistellaan etanoita vastaan lampaanvillalla, jota siis on joihinkin lavoihin levitetty katteeksi. Muutoinkin kurssin tärkein anti taisi olla katteiden tärkeys onnistuneeseen viljelyyn. Minun pitää antaa meidän Paavolle lopputili samantien, vaikka se juuri heräsikin talviuniltaan. Robotti-ruohonleikkuri kun ei jätä jälkeensä hyvin katteeksi sopivaa ruohosilppua. Mieheni tulee kyllä pullikoimaan vastaan ;)

Nokkonen muuten kasvaa täällä ihan luvan kanssa :)

Ulkokuvat eivät nyt ole säästä ja ajankohdasta johtuen erityisen kauniita ja siksipä aionkin mennä Hirvihaaran kartanolle uudelleen. Ainakin 22.5. olisi tarkoitus mennä kevättaimi-myyjäisiin ja myöhemmin kesällä näkemään puutarha koko loistossaan.

Sitä ennen voitte käydä kurkkimassa parempia kuvia Marjon matkassa -blogista.

Minä taas odotan innoissani pääseväni tositoimiin oman lavatarhani kanssa. Ensin laitan parvekkeen minikasvihuoneeseen vähän yrttien ja salaatinsiemeniä kasvamaan, koska edellisille kävi köpelösti, kun unohdin kastella niitä. Johtui ihan siitä, että kasvihuone oli alakerran terassilla, mutta nyt olen siirtänyt sen yläkertaan, jos vaikka muisti paranisi.

Aurinkoisia päiviä odotellessa,

Tuula

Kevätmessuilla

Muutama aurinkoinen ja lämmin, omaa pihaa ja kukkapenkkejä siivotessa vietetty päivä oli jo saanut minut innokkaana odottamaan pääsyä tämän vuoden Kevätmessuille. Vaikka herätys olikin omalle rytmilleni aikainen klo 7.30, niin halusin olla Messukeskuksessa heti ovien avautuessa. 

Tarkoitus oli suunnistaa suoraan itse asiaan eli puutarhapuolelle ja sinne, missä myydään kukkia ja puutarhurin pieniä apuvälineitä, koska tarvitsin ainakin työhanskoja  ja uudet oksasakset rikkoutuneiden tilalle. Tutustuin jopa netissä etukäteen messujen pohjakarttaan, mutta joko unohdin tai tulkitsin väärin ja aloitinkin reittini Lähiruoka & Luomu -puolelta.

Fudge Love on jo ennestään tuttu, kun olen muutaman kerran hakenut neulenyyttäreillemme kokoelman fudge-makuja LeipomoKahvila N'avetalta. Nyt maistoin, vähän niin alkupaloiksi, salty caramelia ja -vanillaa. Aika kivan makuisen ja -rakenteisen hamppu-snacksin sain maistaa Murtolan hamppufarmin kojulla.

Erityisesti ihastuin Päivärinteen Ruislastuihin, jotka suorastaan sulivat kielen päällä. Tarkoitukseni oli käydä ostamassa pussillinen kotiinviemisiksi, mutta unohdin, hiisi vieköön, vaikka kävin juuri ennen lähtöä hakemassa pojille metrilakuja tuliaisiksi siitä ihan läheltä. Mutta onnekseni huomasin, että aitoja ja alkuperäisiä ruislastuja myydään myös joissakin Helsingin kaupoissa.

Atrialta sain sitten tuhdimman aamupalan :)

Aamiaiseksi paremmin sopivaa olisi tietenkin luomukvinoa-puuro, jota sain maistaa ja hyväksi todeta Rainingon luomutilan osastolla. Viljelijä itse kurkkii tuolta sermin takaa työn touhussa.

Olin kuullut kvinoasta, mutten tiennyt sen olevan gluteiiniton, joka terveellisenä ja monipuolisena ravintona sopii toki kaikenlaisiin ruokavalioihin. Juuri luin sen sisältävän mm. runsaasti verenkiertoa parantavaa arginiinia, jota aikanaan sairaalassa minulle juotettiin sellaisina proteiinijuomina haavojen parantumisen nopeuttamiseksi.

Myssyfarmin  kylmäpuristettu luomurypsiöljy on valittu vuoden 2015 luomutotteeksi. Tuossa pöydällä on pusseissa luomuherneitä ja hernejauhoja, tietenkin luomuna ja kyseltyäni niistä enemmän, sain tietää niiden sopivan vaikka suolaisena tai makeana tarjottavien lettujen valmistukseen. Niin, ja Myssyfarmin myssyjen neulominen hoituu tietenkin modernien myssymummojen toimesta :)

Oma Mökki -puolen pienkoneet, grillit ja mökit ohitin vain pikaisesti. Sen vain totesin, että moderneiksi päivitetyt ja sisustetut grillikatokset ja oleskelutilat taisivat olla hienompia kuin meidän mökki ;)

Minun makuuni olisi enemmän tämänkaltainen kesähuone. Laitoin jo kalenteriin tuon Billnäsin antiikki- ja perinnepäivien ajankohdan, koska tänä kesänä olisi kiva suunnata sinne ja Fiskarsiin, kun viime vuonna jäivät väliin.

Seuraavaksi suuntasin sisustuspuolelle moikkaamaan Cillaa, jonka osastolla pääsee tutustumaan mm. palasaippuoilla kasvaneeseen Cilla's pesuaineperheeseen. Minua ihastuttaa kovasti myös tuo Miikon pikkulintunen.

Cilla's tyyliä runsaampana ja romanttisempana oli viereisellä osastolla Mosa Interiors, jonka pastellisesta värimaailmasta taas erosi  Taito Shop kasviaiheidensa mustalla pohjavärillä.

Koska aikani oli rajallinen,  en tutustunut läheskään kaikkiin sisustuspuolen osastoihinkaan, mutta sitten päästiinkin asiaan eli kukkiin, joista tulppaaneja ja ruusuja oli esillä suurina puntteina.  Eikä vain esillä, vaan myynnissä edulliseen messuhintaan. Värejä löytyi jokaiseen makuun.

Jonkin verran oli myynnissä ruukkukukkia, kuten jaloleinikkejä ja hortensioita sekä verenpisaroita eri väreisssä. Perennoja oli jonkin verran, mutta sitäkin enemmän mukuloita ja kukkasipuleita.

Erittäin halpaan hintaan eli 5,-/kpl tai jopa 3 kpl/10,- myytiin noita hollantilaisia kukkasipuleiden kuljetuslaatikoita, joiden pohja on verkkomainen. Meillähän on mökillä sellainen piilottamassa sähkökaapin taakseen.

Minä kävin tekemässä kukkaostokseni ihan vierailuni lopussa, jottei pyörätuoliin tullut liikaa painoa, eikä kukat kärsisi kuljetuksesta. Joillakin osastoilla oli erilaisia istutuksia inspiraation lähteeksi, kuten esim. Kekkilän osastolla, jonne pysähdyin hetkeksi juttelemaan sammalen poiston saloista ja turveharkkojen käytöstä. Sainkin hyviä vinkkejä kotikäyttöön.

Oma Koti -osastoilla en kiertänyt ollenkaan, käväisin vain pyörähtämässä sisäänkäynnillä, kun etsin katosta riippuvia valkoisia sateenvarjoja. Piti ihan kysäistä niiden sijaintia eräältä nuorelta naiselta, joka oli töissä jollain osastolla, mutta hän joutui nauraen toteamaan, ettei tiedä. Siinä samassa huomasin varjot ravintola-käytävän toisella puolen siellä, mistä olin juuri tullut. Nauraen jouduin itse toteamaan kiertäneeni ympäri alueen, jota etsin :)

Lähdin siis uudelleen suunnistamaan kohti Oma Piha -alueen keskiössä sijaitsevaa sadunomaisesti rakennettua viheraluetta. Ohitin Plantagenin osaston papu-retiisi-viljelmän, josta tuli jotenkin mieleeni Jaakko ja pavunvarsi :)

Tiesin täältä varjojen alta löytyvän pienen Blogikylän eli neljän bloggaajan sisustamat pienet kasvihuoneet. Niiden lisäksi Puutarhauni nimen saaneelta alueelta löytyi paljon muutakin ja erityisen runsaasti ammattilaisten tarjoamia ideoita toteutettavaksi omassa puutarhassa, parvekkeella tai kasvihuoneessa.

Kurkkasin ensin bloggaajien aikaansaannokset. He olivat upeasti sisustaneet tilat itsensä näköisiksi ja ehkä enemmän oleskelua varten kuin varsinaista hyötyviljelyä varten. Paitsi Kukkalan Sanna, mutta hän onkin puutarha- ja kukka-alan ammattilainen :) Tuossa yllä puput viettävät teehetkeä Kukkaiselämää -blogin viherhuoneessa.

Kukkalan kasvihuone on ehkä eniten sellainen, josta ottaisin itse mallia, koska siinä yhdistyy hyötyviljely ja oleilu. Minähän aloitin viime kesänä urani laatikkotarhurina ja aion tänä kesänä laajentaa kahdesta laatikosta vähän useampaan. 

Heijastusten vuoksi kasvihuoneita ei ollut messuvalaistuksessa maailman helpointa kuvata, mikä tulee ehkä eniten esiin alla Rauharentola -blogin Sadun sisustamassa kesähuoneessa. Vaikka oma tyylini  (ai mikä tyyli?) on hyvinkin runsas, niin ihailen tässäkin toteutuvaa elämänfilosofiaa - vähemmän on enemmän.  Sain huomata Sadun blogista, että hän on tosi taitava tekemään ja toteuttamaan omin käsin erilaisia pienempiä ja suurempia sisustusratkaisuja. Hän myös jakaa messuilla ideoitaan.

Täälläkin oli nähtävissä meidän ihmisten erilaisuus vaikkapa sisustajina, kun aidan toisella puolen asusti Koti kaupungin laidalla -blogin Frida, joka on sisustanut kesähuoneensa paljon runsaammin ja rouheammin.

Aivan ihana tunnelma ja melko vihreäähän tuolla on, vaikka Frida ei omien sanojensa mukaan ymmärrä puutarhanhoidosta ja kasveista mitään. Tuo ihana ilopilleri oli käynyt lavalla antamassa vinkkejä ulkona sisustamiseen ja joutui jopa tuon mörrimöykyn kainaloon :)

Kohta tähän paikalle tupsahtikin Marjo, joka toimii kevätmessujen bloggaajana, joten hänen blogistaan Marjon matkassa voi käydä lukemassa lisää messujuttuja ja katsomassa kuvia. Myös edellä mainitsemistani blogeista kannattaa käydä kurkkaamassa heidän omat juttunsa messuprojekteistaan.

Olimme sopineet jo etukäteen treffit Marjon kanssa, mutta saimme lounasseuraksemme myös Fridan ja Sadun. The more - the merrier, vai miten se nyt meni. Kivassa seurassa vierähti hieman pidempi tovi ja minulla oli vielä kukkaostokset hoidettavana hallin toisella laidalla ennen taksin tuloa pääovelle. Otin vielä jokusen kuvan siinä valkoisten varjojen ympärillä, mutta en noussut pyörätuolistani vaeltamaan tuonne keskelle.

Haaveensa saattoi kirjata paperille ja kiinnittää sen purjeeksi kaarnalaivaan. Noita Fiskarsin puulaatikoita oli käytetty monessa paikassa somisteina ja moni oli kuulemma halunnut niitä ostaakin.

Eero Aarnion ihastuttava Paloma toimii valaisimen lisäksi myös vaikkapa istuimena ja nyt tuli mieleeni, että se näyttäisi varmaan kivalta omenapuun juurella mökillä.

Miten nostalginen mummopyörä! Appivanhempieni mökin seinään on vuosia nojannut tuollainen pyörä, jotta murtovarkaat luulisivat jonkun olevan paikalla. Rosvot eivät varmaankaan huomaa tyhjiä renkaita ja hämähäkinseittejä ;)

Meinasin muuten porhaltaa onneni ohi, mutta onnekseni huomasin Fiskarsin myyntipisteen ja niin sain hankittua uusiin, myös messuilta ostamiini puutarhakäsineisiin (5 paria kympillä) yhteen sopivat oksasakset. Siemenpussit sain Hong Kongin osastolta.

Ostin puntillisen oransseja tulppaaneja, jotka toivat mieleeni pienen auringon ja vein niistä osan äidilleni. Kukat oli valmiiksi jaettu 10 kpl nippuihin. Olin kierrokseni alussa nähnyt muutaman kiinnostavan ja ennennäkemättömän perennan, joita myyjä nosteli nähtäväkseni korkeilta myyntihyllyiltä. Mutta nyt kaikki myyjät olivat kauempana ja messuvieraitakin oli saapunut enemmän, joten pyörätuolilla rullailu oli jo hitaampaa, joten käännyin ympäri, mikä oli hyvä, koska sain ostettua perennani kotimaiselta kasvattajalta Tommolan tilalta. Kun nyt hain tuon linkin ja näin heidän laajan taimistonsa, niin alkoi houkuttelemaan reissu Leivonmäkeen :)

En uskaltanut jäädä miettimään valintojani, koska saan niihin helposti kulumaan tosi kauan, vaan aika lailla intuition pohjalta valitsin pari jo kukkivaa kivannnäköistä perennaa eli kylmänkukan ja palloesikon. Laitan niistä kuvan sitten, kun olen istuttanut ne kukkapenkkiini.

Vaikka itseltäni jäi messuilla paljon näkemättä ja kokematta, niin en sano, ettei siellä kannattaisi käydä, koska ihan varmasti ne tarjoavat jokaiselle jotain tarpeista riippuen. En edes älynnyt, että oman mieheni yrityksen edustaja on paikalla ;)

Suurella mielenkiinnolla odotan, innostuuko oma tähtimagnoliani kukkimaan. Se sama, josta Paavo-robottimme söi osan ja josta mieheni talvella runnoi osan lumitöitä tehdessään.

Aurinkoista sunnuntaita, minä lähden pihatöihin uudet puutarhahanskat käsissäni :)