lauantai 24. toukokuuta 2014

Uutta ja vanhaa Moison kaupassa

Tänään, kuten eilenkin, oli varsin puuhakas päivä. Siksi pitää saada eilen aloittamani juttu loppuun, että ehditte sulatella sitä hetken ennenkuin tuli uusi juttu tämän päivän häppeningeistä.

Perjantai:

Olin tänään varsin paljon liikkeellä. Järjestelin menoja sen mukaan, että kaikki olisi matkan varrella, kun noutaisin Hyvinkäältä tulevan ostokseni. Ensimmäinen kohteeni oli K-Rauta, josta piti hakea värikartta maalarille mökin maaleja varten.

En nyt saa teille värejä näytille, koska Tikkurilan värikartat on jossain ihme ping-muodossa, josta väri häviää, kun kuvan tallentaa. Mutta harmaan sävyn nimi on poro. Koska haluaisin mökin näyttävän harmaalta kuin vanha lato, olisi uuden puun vanhentamiseen olemassa käsittely, mutta vaikutti turhan hankalalta ja kalliiksikin tulisi. Ja pitäisi uusia 10 vuoden välein.


Sen sijaan näette taas millainen allaskaappi mökin kylppäriin tulee.
Käväisin myös puutarhapuolella, mutta sielä ei enää ollut äitini toivomaa runkoruusua. Sain onneksi puhelun, jonka johdosta piti jatkaa matkaa, muuten olisin varmaan taas sortunut perennoihin.


Vanha penkki mahtui juuri ja juuri autoni takapenkille, eikä parempaa kuvaa ole nyt saatavilla, koska mies lähti juuri poikien kanssa mökille, kun minä ajoin pihaan. Näette sitten myöhemmin paikallaan, mutta tässä kuva Vapriikista, josta vanhan koulunpenkin bongasin Piantikin osastolla.


Kun penkki oli kyydissä, ajoin vanhalle työpaikalleni, jonne oli tilattu nahkaisia rannekoruja. Niitä meni enemmänkin kuin ne tilatut, mutta nyt tajusin etten ollut ottanut kuvia. Tässä muutama vielä vapaana oleva, oikealla alhaalla on nilkkaan sopiva pituus.


Sitten lähdinkin ajelemaan kotiin päin. Minulla oli tapana ajaa Oulunkylän läpi silloinkin, kun vielä kävin työkokeilussa ja usein ohikulkiessani haikailin piipahtaa Moison Kauppa & Cafe:ssa. En vain saanut pysähdyttyä, kun autosta pois ja takaisin on aina niin hankalaa könytä. Nyt kuitenkin käytin tilaisuuden hyväksi, kun parkkipaikkakin oli melkein oven edessä.

Tässä siis kuvia tosi kivasta, pienestä sisustuskaupasta, josta saa myös kahvia ja muita virvokkeita.


Tarjolla on monipuolinen ja värikäs valikoima kodin pientä käyttö- ja sisustustavaraa sekä kivoja pikkujuttuja vaikka lahjoiksi, lapsia unohtamatta.




Miten olisi moderniin kotiin Arne Jacobsenin talo ja sinne munatuoli - pienoiskoossa?


Kuten kuvasta näkyy, myös laadukkaat laukut kuuluvat valikoimiin.
Tarjottimia löytyy jaloilla


ja ilman.


Liikkeessä myydään uuden rinnalla vanhojakin tavaroita ja vintagea, mutta niitä käytetään myös somistuksessa.


Minun mukaani lähti tuo ihanasti krakeloitunut vanha vati.



Tuon Affarin ison maailmanpyörän olen nähnyt viimeksi jouluvalaistuksessa ja kotoani löytyvä pienempi versio on edelleen joulutunnelmissa matkustajanaan Mailegin pikkuinen tonttu




Iltapäivälehdessäkin palstatilaa saanut jokakeväinen lahjojen antaminen opettajille hoituu helposti, kun antaa syötävän lahjan, josta saaja pääsee halutessaan nopeasti eroon.

Yläpuolella näkyy tuollaisia yrttipusseja, jotka sisältävät mullan ja siemenet, joten tarvitsee vain leikata yläreuna auki ja lorauttaa vettä päälle. Sitten vain odotellaan, koska saa napsia tuoretta basilikaa tomaatin päälle.

Alakuvan lasipurkit taas sisältävät cookie-ainekset ja valmiit pikkuleivät syötyään lasipurkkiin voi vaikka säilöä kesän marjasadon.


Moison on siis kaupan lisäksi kahvila, jossa nyt auringon helottaessa kuumasti oli ulkona pari pöytää ja sisällä varjossa yksi.




Minun onnekseni autoni teki tenän juuri nyt, kun pystyin palaamaan virvokkeiden ääreen odottamaan pelastajaani.


Tuolla se auto on ollut latauksessa yli vuorokauden, mutta hieman pelottaa lähteä huomenna sunnuntainaVeikkolaan, jossa Pieni Juhlapuoti Vanilja järjestää taas sisustuskirppiksen klo 10-14. Itse en tällä kertaa aio myydä mitään, koska olen menossa kesäkuun alussa tänne:


Helteistä viikonlopun jatkoa!

tiistai 20. toukokuuta 2014

Sormet mullassa

Muutama helteinen päivä on vierähtänyt kukkapenkissä möyriessä - kirjaimellisesti. Jalka suorana kumartelu käy niin kipeästi jaloille ja selälle, että lopulta on istuttava alas multaan tai kalliolle :)
Vaikka kuinka tekee kipeää, niin en voi itselleni mitään. Se vaan on niin nautinnollista, kun saa työntää sormet multaan. Välillä käytän hanskoja, mutta useimmiten en.


Sunnuntaina kävin ostoksilla Plantagenissa, joka on meidän lähin puutarhamyymälä - ja edullisin. Ostan aina hirveän määrän kesäkukkia ja perennoja, joten hinta ratkaisee. Tämä oli vasta alkua.


Yleensä ostan kesäksi paljon laventelia ja valkoisia markettoja. Niin nytkin, mutta tällä kertaa marketat ovat kerrottuja ja mukana myös vaaleanpunaisia. Kuvan alareunassa olevat sorvarinpensaat aion siirtää ruukuista kukkapenkkiin talvehtimaan. Toivottavasti onnistuu.



Jostain syystä olen nyt innostunut vaaleanpunaisista kukista ja aiemmin tuli hankittua jalopelargoneja ja ruukkuneilikkaa.



Laitoin neilikkaa myös amppeliin hopeaputouksen kanssa. Tuolla taustalla näkyy köynnöshortensia, jonka toivon leviävän niin, että se peittää koko kaivopömpelin. Pitänee istuttaa sitä vastakkaiselle kulmalle myös.


Kukkapenkkkiin istutin muutaman uuden pionin täyttämään tyhjiä kohtia, jotka jäi viime kesäisestä siivouksesta. Pari uutta laventelia laitoin myös  talvesta selviytymättömien tilalle.



Toinen pioni on Shirley Temple ja toinen on Duchesse de Nemours.


Yllä oikealla näkyviä kuunliljoja on niin paljon, että niitä pitäisi jakaa ja reippaasti. Jättipoimulehteä riivin taas kerran, mutta siihen ei oikein istutuslapio riitä, vaan olisi kunnon lapiolle töitä :) Vaikka kukkapenkkini näyttää nyt melko tyhjältä, niin asiaan tulee kyllä muutos, kun puskat vähän kasvavat.


Moni kukka on kyllä muuttanut asuinsijoiltaan ihan omin luvin ja väärään paikkaan. Keltakukkaiset kultahanhikit ovat kokonaan siirtyneet pois kukkapenkistä muurin toiselle puolelle. Samoin keltakukkaiset kevätvuohenjuuret leviävät ihan minne sattuu.


Tässä ne kukkivat keskellä punapäivänkakkara-pöheikköä.



Meidän pihakalliolle levinneet keto-orvokit yrittävät vallata alaa myös kukkapenkissä. Tässä ne ovat keskellä keijunkukkaa, joka näyttää melko huonovointiselta verrattuna naapuriinsa.



Yritin ottaa teille todistusaineistoa, että tosiaan istun keskellä kukkapenkkiä, mutta käsi ei riittänyt tarpeeksi pitkälle :)


Eilen vaihdoin sitten kovemmalle alustalle. Meidän varaston vieressä on pieni kallio ja taas kerran kävin sen kimppuun. En huomannut kuvata lähtötilannetta, mutta reuna oli ihan villiintynyt ja varsinkin mansikka levinnyt ihan hirveästi. Sen lisäksi kalliota peitti hake, jota oli minun poissaollessani (sairaalassa) surutta kylvetty oksasilppurista. Se taas on ollut oiva alusta muurahaisille rakentaa pesiään, joita muutenkin löytyy meidän pihasta kaikkialta, mihin lapionsa työntää. Osa on niitä inhottavia, punaisia jättimurkkuja, mutta osa onneksi tavallisia mustia, joten ei haitannut, vaikka istuin muurahaispesässä. 


Onhan se toisaalta mukavaa, että melkein oven edestä saa poimia metsämansikoita, mutta kun ne on levinnyt niin tuhottomasti, minun istuttamien kukkien päälle. Nyt tuli lähtö! 


Laitoin mansikoiden tilalle sammalleimua ja hakkeen alta löytyneiden kivien sekaan kattomehitähtiä.


Suikeroalpia oli säilynyt kaiken töryn alla ja reunaan laitoin vielä tuoksumataraa. Jokusen perennan ehkä laitan lisäksi, mutta katson ensin miten nuo pärjäävät ja lähtevätkö leviämään. 


Kukkapenkissä ainakin sammalleimu kukkii vuodesta toiseen, vaikka välillä revin surutta kuivien oksien mukana tuoreitakin.




Yläkuvan vasemmassa kulmassa olevassa pionissa on runsaasti nuppuja ja vieressä oleva laventeli puskee vihreää, vaikka näyttääkin ihan kuihtuneelta. Se on selvinnyt jo monesta talvesta. Jotain punavartista pioniakin siinä näyttää olevan, mutten muista niitä edes istuttaneeni.


Tänään huomasin, että ihan parin päivän aikana on luonto muuttunut vihreäksi. Norjanangervokin kukkii valkoisenaan meidän postilaatikolla.

Aurinkoista viikon jatkoa!
(Tällä hetkellä tosin sataa kaatamalla.)