keskiviikko 22. kesäkuuta 2016

Vellikellon kutsu Järvenpäässä

Sain ystävältäni vinkin Järvenpäässä avatusta kesäkahvila Vellikellosta ja kun kahdella ystävälläni sattui olemaan kesäloma samoihin aikoihin, päätimme tehdä yhdessä päiväretken Järvenpäähän Tuusulan rantatien kautta.


Ensimmäinen kohteemme oli Halosenniemi, jossa paikallisoppaanamme toiminut kaimani Tuula tiesi olevan uutuutena juhannustaika-polun. Jätimme varsinaisen museon väliin, koska halusimme nähdä puutarhan ja onneksemme sattui olemaan todella aurinkoinen ja lämmin päivä.


Nämä upeanväriset orvokit Halosenniemen lipunmyynnissä ovat vasta alkua kaikille niille kukille, joita reitin varrelta löytyi. Puutarhaan ja taikapolulle ei tarvitse maksaa pääsymaksua.



Täällä suojellun metsän keskellä saattoi aistia todellisen rauhan. Niin kaunis luonto.


Juhannukseen liittyviä uskomuksia ja taikoja on kerätty eri puolilta Suomea ja ne löytyvät tuollaisten luukkujen alta. Sitä vaan mietin, että jaksavatko nyt upeimmassa kukassa olevat juhannusruusut kukkia vielä varsinaiseen keskikesän juhlaan asti. Onneksi niin täällä Halosenniemessä kuin omalla kotipihallakin on vielä runsaasti myöhäisiäkin kukkijoita.




Tällaista ruusua, jossa on viisi suippoa terälehteä, en muista aiemmin nähneeni.



Nupullaan olevia varjoliljoja oli runaasti ja mietinkin, josko sieltä liikenisi yksi mukula minullekin, kun siivosin kukkapenkistä erään viheliään rikkakasvin mukana vahingssa myös ainot kaksi varjoliljaani ;)


Kirkkaasta auringonpaisteesta johtuen ei nämä kännykällä napsitut kuvat ole parhaita mahdollisia, mutta toivottavasti saatte jonkinlaisen käsityksen tuon runsaan, puistomaisen ja melko luonnontilaisen puutarhan kauneudesta.




Halosenniemen kallioisille rannoille vie polkuja ja Pekka Halonen oli myös päällystänyt tiilillä joitakin polkuja taiteilija-ystävänsä Juhani Ahon kanssa. Alakuvan polku vie saunalle.



Ei ole ihme, että nämä Tuusulanjärven maisemat ovat inspiroineet taiteilijoita. Onhan tässä ihan huikean suomalainen järvimaisema saunan terassilta.


Melkein Halosenniemen naapurissa sijaitsee navettapuoti Memories Marin putiikki ja pitihän siinä tehdä pysähdys. Olen kertonut paikasta täällä blogissa aiemminkin, joten en nyt esittele sitä muutamaa kuvaa tarkemmin, mutta Marilla vaihtuu valikoima aina sesonkien mukaan, joten paikka on kyllä useamman visiitin arvoinen. 



Seuraava pysähdys tulikin ihan pian, kun oppaamme ehdotti tutustumista Päivi Mansikka-ahon taiteeseen Rantatien galleriassa. Olikin oikein mielenkiintoinen näyttely, tykästyin kovasti hempeisiin akvarelleihin. Galleria-rakennus on jo itsessään näkemisen arvoinen. 




Seuraavaksi olikin sitten päiväkahvin aika. Vellikello kahvila toimii aivan ihastuttavassa vanhassa hirsirakennuksessa, joka on erinomaisen hyvässä kunnossa. 




Kuten päätyikkunoista voi päätellä, on rakennus kaksikerroksinen ja toisessa kerroksessa on meneillään taidenäyttely. Taidetta on myös alakerrassa, jonka yhdessä nurkassa on myynnissä myös pieni määrä paikallista käsityötä. Korkeat portaat on sen verran jyrkät, että jätimme yläkerrassa käymisen väliin. Kahvilan sisällä olevat tuolit näyttävät minusta ihan vanhoilta koulukalusteilta ja sopivat mielestäni erinomaisesti vanhan rakennuksen tunnelmaan. 


Kivan tunnelman luo myös "läpiveto" eli rakennuksen molempiin suuntiin auki olevat ovet. Kummallakin puolella on myös pienet terassit. Kahvilaan ei tule juoksevaa vettä ja sen omistaja olikin parhaillaan toisaalla tiskaamassa eli oikeista kahvikupeista ei ole helppouden vuoksi tingitty.

Teen tai kahvin seuraksi tarjolla oli makeita piiraita ja ihan mielettömän hyviä korvapuusteja sekä suolaista siikapiirasta. Joinain päivinä suolaisia vaihtoehtoja voi olla enemmänkin. Ihana tunnelma istuskella tuossa metsän reunassa, jonka toisella puolen on Keuda Järvenpään ammattioppilaitos.



Vellikellon aukioloajat voi tarkistaa facebookista (linkki tuossa vähän ylempänä) ja instagramista. Suosittelen tutustumista ehdottomasti!


Kävimme kääntämässä auton Tervanokan uimarannalla, jonka kupeessa on monta laituria täynnään tämmöisiä pikkuveneitä. Piti kurkata, josko olisi näkynyt hylättyä huonokuista puuvenettä, jollaisen haluaisin mökille kukkapenkiksi, jotta mieheni säästyisi rakennushommilta. Tuolla oli myös ihan uusi kahvila ja terassi ja vielä rakenteilla oleva minigolf-rata.

Tällä kohtaa ranta on ihan vihreänään lumpeenlehtiä ja keltaisenaan keltakurjenmiekkoja.


Meidän päivän ruokailut meni hieman nurinkurisesti ja söimme Vellikellossa jälkiruuan ensin. Takaisin Tuusulaan ajellessa pysähdyimme Krapihoviin syömään kesäravintola Maininkiin, joka on tosi viihtyisä paikka ja ainakin salaatit olivat erinomaiset. Ravintolan ulkopuolella kasvatetaan omat yrtit laatikoissaan.



Eikä meidän päivä vielä tähän loppunut. Jotta minä saisin oman autoni, jouduimme joka tapauksessa ohittamaan Koiramäen pajutallin, joten teimme lyhyen pysähdyksen vielä sielläkin. Olen ostanut sieltä tosi kivat verhot ja tahtoisin samanlaisia vielä ainakin parin, mutta harmi kyllä niitä ei enää ollut. En tietenkään muista valmistaa/merkkiä, mutta en ole kyllä muualla nähnyt samanlaisia.

Meillä oli kyllä tosi kiva ja antoisa päivä ilman verhojakin ja moneen kertaan oikein ääneen totesimme, että sattuipa meille kivan aurinkoinen päivä. Silti Tuusulasta jäi monta kiinnostavaa paikkaa käymättä, joten uutta reissua suunnittelemaan. Olin kyllä todella väsynyt päivän päätteeksi ja ystäväni totesikin, että sen huomaa minusta, kun muutun ihan hiljaiseksi. Normaalisti suuni ei ole hetkeäkään kiinni, mutta minulla on siihen ihan diagnoosi ;)

Kuviakaan en jaksanut enää pajutallilla ottaa, mutta olen siitäkin tehnyt joskus oman postauksen. Seuraavaksi alan käymään läpi noin 500 Gotlannin reissulla ottamaai kuvaa, jos vaikka juhannuksen aikaan saisin kirjoitettua jutun Visbyn risteilystä.

Oikein hyvää ja lämmintunnelmaista juhannus-viikonloppua,

Tuula

11 kommenttia:

  1. Ihania kuvia - oikein luo kesä tunnelmaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Katju ja tunnelmallista juhannusta :)

      Poista
  2. Oikein hyvää juhannusta! Mukavia lukea nämä retkiraportit, melkein matkassa mukana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Outi! Liity vaan mukaan matkaan, seuraavaksi pääset Gotlantiin :)

      Poista
    2. Luenkin tässä alkulämmittelyksi Anna Janssonin uusimman dekkarin.

      Poista
  3. Teillä on mainio Tuusulan reissu.
    Upeat nuo Halosenniemen puutarha ja maisemat. Inspiroivat maisemat Tuusulanjärvessä niinkuin mainitsetkin.
    Ja ihania nuo Päivi Mansikka-ahon työt. Kesäisen kepeitä. Sekä hurmaava paikka tuo Vellikello.
    Kiitos kivasta esittelystä ja hienoista kuvista.
    Oikein hyvää juhannusta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kaimani Tuula :) Nyt huomaan vielä, että unohdin kokonaan laittaa kuvia Halosenniemen keittiöpuutarhasta, jonne on istutettu kaikenlaisia kasviksia ja marjapensaita.

      Poista
  4. Oih, miten ihanaisia kuvia sinulle on taas tullut otettua! Tuusulanjärven ympäristö on ihan huikeaa seutua ja niin maalaukselliset maisemat.
    Ihmekös minä sain Etanapostia täältä kun olit ollut siellä vähän tutkailemassa paikkoja.
    Oikein hyvää juhannusta ystäväni ja kiitos vielä kerran ihansta kesälahjasta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Marjo :) Tuusulanjärven ympäristö on kyllä kuvauksellinen kaikkina vuodenaikoina ja käyntikohteitakin riittää ympäri vuoden. Ole hyvä vaan ystäväni, ilo on myös minun puolellani :)

      Poista

Kiva jos jätät kommentin. Luen kaikki mielelläni, mutta vastaus saattaa viipyä :)