lauantai 12. joulukuuta 2015

Joulumarkkinoita

Marraskuun lopulla alkoi joulumyyjäisten vilkkain sesonki, joka jatkuu lähes aattoon asti ja tarjoaa oivan mahdollisuuden hankkia lahjoja suoraan tekijöiltään eli monilta käsityöläisiltä ja taiteilijoilta. Kun se näinä aikoina olisi niin tärkeää suosia suomalaista ja luoda tai edes ylläpitää niitä työpaikkoja täällä kotimaassa.


Vaikka ehdin moneen kertaan pähkäillä menemistä sairasteluni takia, niin lähdin kuitenkin pari viikkoa sitten myymään pipojani ja muita neulomuksiani Kahvila Leivintuvan joulumarkkinoille Metsänkylän Navetalle. Olinhan koko vuoden odottanut juuri näitä markkinoita, jotka olivat ainoat, joille osallistuin tänä jouluna. Sää oli mukavan aurinkoinen ihan loppuaikaa lukuunottamatta, mutta onneksi olin pukeutunut niin lämpimästi, että näytin ihan michelin-ukolta.


Väkeä kävi runsaasti, mutta omalta osaltani voin sanoa saman, minkä huomasin jo viime vuonna Naisten joulumessuilla, että kauppa ei käy enää entiseen malliin. Olin kyllä lopulta ihan tyytyväinen päivän saldoon, että ihan vain ilokseen ei tarvinnut seisoskella :)


Tein itse vain pienen kierroksen markkina-alueella, mutta sain kyllä hyvän katsauksen myynnissä olleista ihanuuksista, kun ystäväni kävi esittelemässä ostoksiaan :)



Niin kauniisti olivat esillä tämän saippuantekijän tuotteet, mutten silti muista nimeä.


Näiden kauniiden keramiikka-astioiden tekijä taas on tuttuakin tutumpi Tuija, jota kävin varta vasten moikkaamassa, kun olin jostain syystä ohittanut Tuias:n osaston Tampereen messuilla. Hän oli mukana myös Naisten joulumessuilla, jonne tein viime viikolla treffit Marjon matkassa -blogia kirjoittavan Marjon kanssa. 


Menomatkalla otin tämän kuvan taxin ikkunasta, joka oli pysähtynyt liikennevaloihin Mannerheimintiellä Kolmen sepän aukion kohdalla. Vesi valui puroina ikkunaa pitkin eikä todellakaan näytä jouluiselta, vaikka joulukadun päässä oltiinkin. Tuolle aukiolle on pystytetty pieniä punaisia mökkejä ja käsittääkseni niissä myydään mm. käsitöitä, kuumaa glögiä ja muita jouluherkkuja samaan tapaan kuin Tuomaan markkinoilla Senaatintorilla, jonne tahtoisin mennä käymään poutasäällä.


Naisten joulumessuilla on niin kutsuttu vanhusten pöytä, joka on kyllä suuri huone täynnä seniorikansalaisten tekemiä käsitöitä. He saavat tuoda sinne rajoitetun määrän tuotteita myyntiin ilman pöytävuokraa. Siellä on perinteisten villasukkien lisäksi paljon muitakin taitavasti tehtyjä asusteita ja kodin tekstiilejä sekä koristeita.


Olen vannoutunut heijastimien käyttäjä ja niitä on kiinni jokaisessa takissa ja laukussa, joita tulee käytettyä pimeinä vuodenaikoina. Sellainen viralliset vaatimukset täyttävä heijastin riippuu yleensä niin, että sen saa päiväsaikaan helposti taskuun piiloon, mutta käsityöläisten tekemiä heijastavia koruja, joiksi niitä pitää kutsua, on kiva pitää esillä koko ajan.


Koska olen hukannut lähiaikoina kaksi ja tämä suloinen kettu tuli vastaan messuilla, niin kiinnitin sen takkiini. Ketun ja muita kivoja heijastavia koruja oli tehnyt Henuliini.

Voitteko uskoa, että kun äsken kävin alakerrassa ottamassa tuon kuvan takistani ja tulin ylös, niin huomioni kiinnittyi parvekkeen ikkunan läpi johonkin outoon heiluvaan tuija-aitamme nurkassa ja pian sieltä ilmestyi kettu! No minullahan oli kännykkä kädessä, mutta ei sitä tietenkään silloin saa toimintavalmiiksi, kun pitäisi ja kettu livahti takaisin aidan läpi naapurin puolelle. Sen verran kaukaa jouduin kännykällä zoomaamaan, että tämän tarkempia kuvia en saanut. Jäin kyllä päivystämään joksikin aikaa avoimen ikkunan äärelle, josko se olisi tullut lähemmäs, mutta taisi kuulla minut, koska katsoi suoraan minua kohti ja jolkotteli metsään.



Koska olen ikuinen kettutyttö, niin ihastuin tietysti  Design Päivi Ilénin huovutettuun kettuun ja viereisellä pöydällä oleviin kettu-riipuksiin, kuten myös muihin Mrs Denzin eläinaiheisiin koruihin. Hän tekee tilauksesta vaikka oman koirasi näköiskorun.



Tykästyin tietenkin myös ystäväni Ilpon näköisversioon <3



Kiersimme Marjon kanssa ympäri lähes koko Wanhan Sataman etsiessämme Rautaharakat-Eevaa, joka olikin koko ajan ollut selkämme takana,tutkiessamme Mrs Denzin pöytää. Olen tainnut kertoa jo aiemmin, että Eeva oli se, joka kertoi minulle sipuleiden oikeaoppisen säilytystavan, joka ei siis ole jääkaappi ja siitä lähtien minunkin sipulini ovat majailleet hänen rautalangasta vääntämässään sipulissa.


Nämä söpöiset paperikuuset oli vanhoista kirjansivuista askarrellut Pia, jonka ihan.inhttp://heinaaho.com/blogi/ pöytä oli ystäväni, keraamikantekijä  Ritva Tuomisen vieressä. Jostain syystä jäi ottamatta kuva Ritvan pöydästä, mutta hänen varpaansa pilkistävät tuolta pöytäliinan alta ;)



Olen yrittänyt olla monessa suhteessa itselleni armollinen, enkä esim. tänä vuonna tehnyt itse yhtään joulukorttia, vaan ostelin niitä sieltä sun täältä. Olen aiemminkin ostanut Naisten joulumessuilla
Inge Löökin kortteja ja tänä vuonna oli taiteilija itse myyntipöydän takana ja ystävällisesti signeerasi kortteja ja myös tuon kuvassa oikealla olevan ison tulitikkuaskin, jossa on yksi ehdoton suosikkini hänen mummokuvistaan. Sitä on kiva pitää esillä ruokapöydällä näin joulun aikaan, kun poltan aina kynttilöitä istuessani pöydän ääressä, esim. kirjoittaessani joulukortteja. Nuo mummokortit tuovat monesti mieleeni minun ja ystävieni seikkailut, vaikka on yksi asia, jota mummot eivät harrasta ja se on neulominen. En harmi vaan muistanut kysyä taiteilijalta syytä siihen, mutta koska Inge Löökin aiheet löytyvät paljolti hänen omasta elämästään, niin epäilen, ettei hän itse puutarhanhoidoltaan ehdi heilutella puikkoja.


Koska joulukorttini ovat valmiit postitettaviksi ja piparitkin on leivottu (valmistaikinasta), niin minulla taitaa olla hyvin aikaa piipahtaa perjantaina ovensa avanneessa Kaapelin joulussa. Epäilen siellä olevan ruuhkaa viikonloppuina, joten siirrän käyntini suosiolla arkipäivään.

Viikonloppuna 19-20.12. sen sijaan ajattelin käydä tutustumassa paljon puhuttuun Teurastamon alueeseen siellä järjestettävien joulumarkkinoiden aikaan.  En varmaan olisi tiennyt tapahtumasta mitään, jollei Sateenkaaria ja serpentiiniä -blogin Laura olisi haastanut käsitöiden tekijöitä osallistumaan Canelipuu ry:n hyväntekeväisyyskeräykseen. Olenkin monen muun mukana lupautunut lahjoittamaan joitakin neulomuksiani myytäväksi tuolla Teurastamon joulumarkkinoilla.


Oikein mukavaa ja stressitöntä joulun odotusta :)

7 kommenttia:

  1. Tykkään niin katsella ihania kuviasi :-)

    VastaaPoista
  2. Sama lause kuin edellisellä. Kyllä joulunalusaika on ihanaa. Joulunodotusta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Outi :) Minä kun olen sattuneesta syystä oppinut, että hiljaakin hyvä tulee ja varsinkin omaan tajtiin, niin olen samalla oppinut tykkäämään jouluvalmisteluista.

      Poista
  3. Kiitos ihanasta tapaamisesta Naisten Joulumessuilla :) Oli kiva kahvittelutuokio ja taidettiin me siinä myös parantaa vähän taas maailmaa. Ihania kuvia olet ottanut ja nyt minua harmittaa etten päässyt tuonne Metsäkylän Navetan tapahtumaan.

    Olin itse Tuomaan Markkinoilla tänään ja melkoista vilskettä kun oli lauantai. Paljon turisteja ja lapsiperheitä. Tänään kyllä sää oli suosiollinen. Vain muutamia pisaroita tuli jossain vaiheessa. Minulla oli tänään kaupunkikierrospäivä....blogissa kohta lisää :)

    Tuo kettu-episodi oli aika huvittava. Olemme nähneet koiralenkillä parikin kertaa ketun mutta eihän se kännykkä ole juuri silloin valmiudessa.

    VastaaPoista
  4. Kiitos itsellesi Marjo :) Ei sitä nyt joka paikkaan voi ehtiä ja kyllähän noita tapahtumia riittää. Jos hyvin käy, niin saatan käväistä tuomaan markkinoilla ja juuri yksi päivä mietin, että sitten menen kyllä karusellin kyytiin - ellei siinä ole painorajoitusta ;) Odotan innolla juttuasi markkinoista :)
    Oli niin hauska nähdä kettu taas meidän pihalla, koska edellisestä kerrasta on kulunut tosi pitkä aika, vaikka ennen niitä kuljeksi täällä usein. Mikä lie karkottanut ne joksikin aikaa.

    VastaaPoista
  5. Minulla ei ole vieltää yhtää joukumarkkinaa koettuna, onneksi sinulla on ja pääsen tunnelmaan täällä piipahdellessani! Kiitos.

    VastaaPoista

Kiva jos jätät kommentin. Luen kaikki mielelläni, mutta vastaus saattaa viipyä :)