perjantai 30. toukokuuta 2014

Kuvat 35 - 48 / 100 HappyDays - haaste

Nyt tulee taas useampi haaste-kuva samaan syssyyn. En ole kaikilta kiireiltäni ehtinyt esitellä niitä, mutta jottei totuus unohtuisi, niin kaiken harmaan keskellä on hyvä muistaa, että paistaa se päivä joskus risukasaankin.

Kuva 35


Tuulan päivänä ajeltiin näissä Gumbostrandin maisemissa. Tämä tosin hieman vanhempi kuva huhtikuulta, toukokuussa oli jo vihreämpää.

Kuva 36


Vietin aikaa ihastuttavassa Sälgkullan puodin pihapiirissä.

Kuva 37


Kävin ensimmäistä kertaa mökkikuntamme Pukkilan kauniissa puukirkossa. Vaikka syy oli sinänsä surullinen eli iäkkään sukulaisemme hautajaiset, niin tilaisuus oli kaunis ja papin puhe niin liikuttava ja itseänikin koskettava, että pyysin siitä kopion.

Kuva 38


Keittiön ikkunalla kasvaa basilikaa.

Kuva 39


Saimme vihdoin aikaan markiisi-tilauksen parvekkeelle, joka on ollut ihan säiden armoilla. Kuva vohkittu Artic storen sivulta. Sieltä myös kävi mies tekemässä tarvittavat mittaukset, jotka eivät kuitenkaan kelvanneet miehelleni. Mitäs jätti minut yksin selviytymään moisesta hommasta. No, saatiinpa samaan hintaan metri lisää leveyttä.

Kuva 40


Tapasin seurueen hauskoja herrasmiehiä Antiikkia antiikkia -ohjelman arviointitilaisuudessa Gumbostrandin Konst & Formissa.

Kuvat 41-42


Oli melkoisen hauska rupeama uusia pojan passi. Kun minun piti todistaa henkilöllisyyteni ja yritin sitä ajokortilla, mikä ei kelvannut poliisille, niin hän tarkisti tiedostoistaan passini tiedot ja huomasi senkin passini vanhentuneen, mikä johti siihen, että piti marssia takaisin valokuvausliikkeeseen passikuvaa varten ja sitten seuraavana päivänä uudelleen jonottamaan poliisiasemalle, koska eihän minulla omaa passia ollut ensimmäisellä kerralla mukana.

Kuva 43


Tämä K-raudassa näkemäni rautapenkki kuvastakoon koko kivaa päivää, josta saitte lukea jo pari postausta sitten täällä. Luulin jo saaneeni mökin ulkomaalin valittua, mutta luulo osoittautui vääräksi, ei nimittäin kelvannut maalarille. Piti käydä myöhemmin toisessa kaupassa, mikä oli ihan hyvä, koska löytyi ympäristöystävällinen vaihtoehto. Siitä myöhemmin.

Kuvat 44


Kuva 45


Sunnuntaina kahden pikkuneidin synttärikemuissa.

Kuva 46


Onhan tuo ruohosipuli ihan hauskan näköinen, mutta kasvaa kyllä ihan väärässä paikassa.

Kuva 47


Mökin ulkomaaleiksi löytyi värisävyt UULAn Roslagin Mahongista.

Kuva 48


Roska-auton kyljessä näkemäni teksti sai minut hymyilemään. Toisin kuin tuossa L&T:n nettisivuilta lainaamassani kuvassani, siinä luki:
 Huonoja uutisia pikkupojille
roskakuskin ammattia ei enää ole,
 RAAKA-AINEEN KERÄÄJÄ. –se vasta siisti jätkä on.
Entäs sitten lakasinlakasinkoneen kuljettaja, onko sitä ammattia enää olemassa :)

Pari päivää jäi välistä, mutta suonette anteeksi. En millään muista mitä olen tehnyt tai missä minäkin päivänä liikkunut, jos en ole tehnyt siitä kalenteriin merkintöjä.






















maanantai 26. toukokuuta 2014

Kamarimusaa, kirppistä ja kädentaitoja

Lauantai:

Epänormaalin aikaisin jouduin heräämään, koska taxilla kulkiessa matkaan joutuu lähtemään liian aikaisin. Helsingin Matkapalvelu, josta kyyti pitää tilata, järjestelee reissut oman mielensä mukaan, yleensä asiakkaalle epäedulliseen aikaan. Siksi käytänkin mieluummin omaa autoa, jos mahdollista.

Olin lupautunut Helsingin Musiikkitalolle avustamaan Kamarimusakirppistä, jossa myytävien tavaroiden koko tuotto ohjattiin Uuden Lastensairaalan hyväksi. 


Valmiiksi hinnoitellut tavarat olivat esillä hyvässä järjestyksessä ja me vapaaehtoiset lisäsimme pöydille vielä viime hetken lahjoituksia.


Arvokkaimpana myyntiartikkelina vielä muoveissaan odotti huutokaupan alkua kapellimestareiden lahjoittamat tahtipuikot nimikirjoituksineen. Oli hauska nähdä, että jokaisella maestrolla on ihan omanlaisensa puikko. Ja omanlaisensa nimmari :)


En vielä tätä kirjoittaessa tiedä, paljonko tällä taululla tai esim. Jorma Hynnisen maalaamalla muotokuvalla tienattiin Uudelle Lastensairaalalle. Mutta kuhina kävi koko ajan, eikä ole ihme, että tavarat ja vaatteet katosivat pöydiltä, koska sieltä saattoi tehdä huippuhyviä löytöjä edulliseen hintaan.



Koko päivän sai nonstopina nauttia myös laadukkaasta soitannasta, laulusta ja tanssiesityksistä.
Tässä lavalla Solistiyhtye Imperial.


Mahdollisuus oli myös saada jalkahoitoa tai pikameikki.


Ihan mahtava tapahtuma! Toivottavasti Kamarimusakirppiksen tuotto kattaa ne puuttuvat miljoonat Uuden Lastensairaalan 30 miljoonan tavoitteesta :)

Iloinen yllätys oli ystäväni eksyminen Musiikkitalolle, joten sainkin hänestä seuraa Käsityökortteliin Kampin Narinkkatorille. Pahoittelen, että juttu tulee hieman jälkijunassa, jos joltakulta jäi tapahtuma sen vuoksi väliin :)


Paikalla oli satakunta kädentaitajaa eri puolilta Suomea. Ihasteltavana ja osteltavana oli toinen toistaan hienompaa, hauskempaa, kauniimpaa ja kekseliäämpää kotimaisen käsityötaidon tuotosta.


HienoStella valmistaa koruja kierrätysmateriaaleista, kuten vanhoista polkupyörän osista ja hylätyistä sähköjohdoista.


Vaikka tunsinkin ennestään tosi monta eri yhteyksissä tapaamaani Käsityökorttelissa mukana ollutta yrittäjänaista, niin oli tosi mukavaa tutustua myös uusiin upeisiin käsityöläisiin. Heihin kuului mm. keraamikot Päivi Vikberg Päivin Öin -pajalta sekä Paula Noponen.

Kuten vakilukijani ovat ehkä huomanneet, olen erityisen tykästynyt keramiikkaan ja sitä tuli tälläkin kertaa hankittua. Koska olen myös ihastunut siivekkäisiin, niin kotimme verhotankoon lähti kiikkumaan tuollainen yläkuvassa heikosti näkyvä nauha, jossa lentelee herkät keramiikka-perhoset.


Päivin Öin sirotinkuoro taas pieneni yhden sopraanon verran, joka lähti sooloksi meidän kotiin :)
Näillä oli kaikilla niin erilaiset ja hauskat ilmeet, vaikka äkkiseltään katsottuna näyttävät väriä lukuunottamatta samanlaisilta.

Rautaharakka Eeva Tarkion tapasin viime elokuisessa Käsityökorttelissa, jolloin hän neuvoi minulle sipulin oikeanlaisen säilytystavan - EI jääkaappiin.




Maru's Bagsin hauska kokoontaittuva myyntikoju kiinnitti huomioni ja mietin, josko kätevä appiukkoni saisi sellaisen aikaiseksi minulle kaikenlaisia kotitoreja ja myyjäisiä varten. Nämäkin laukut on pääosin tehty kierrätysmateriaaleista.

Materiaalien ja värien kirjo oli valtava.


Turusta oli paikalle saapunut Keramiikka Matami, jonka tapasin viimeksi Naisten Joulumessuilla. Kurkatkaa tuosta linkistä, jo etusivulla saatte näytteen ihastuttavista tarinoista, joita Matami tuotteisiinsa liittää.



Eipä tarvinnut siirtyä kuin viereiselle kojulle, niin taas oli vastassa tuttu keramiikan tekijä :)


Nämä teltat olivat onneksi jo varjon puolella, muttei se silti kovin ihmeellistä helpotusta tuonut mielettömään helteeseen.


Kipriikan Riikka oli lukenut ajatukseni ja kehittänyt kankaisen, pieneksi taittuvan ostoskassin. Minä kun kannan aina mukanani sellaista tekokuituista, Postista ostettua muumikassia, joka mahtuu vaikka kuinka pieneen käsilaukkuun.


Kipriikan kasseja oli oikein kaksi erilaista mallia, joista toinen taittui toista pienempään kokoon. No, en tietenkään älynnyt ottaa kuvia kuin tästä avoinna olevasta kassista, jossa on ostoslista valmiina. Sopisi miehelleni, jolle pitää aina lähettää kauppalista tekstarina, muuten tulee varmasti väärät ostokset :)


Kipriikasta ostin ystäväni tyttärelle lahjaksi sellaisen hauskan pinnipiilon, jonka pitkään nauhaan ja sen päässä olevaan pussiin saa lukemattomat pinnit ja pompulat kätevästi talteen. Tälläinen moniavainperä on myös hauska idea. Kuten ehkä arvaatte ja näette, myös Kipriikka käyttää kierrätyskankaita :)


Apua - olen kadottanut näiden viehättävien vintage-tyylisten pussukoiden tekijän tiedot.


Ullakon aarteille antaa uuden elämän Tuuni.



Lohikäärmepuun keramiikkaa minulta löytyi kotoa jo Naisten Joulumessuilta hankittuna, mutta nyt raku-piilon seuraksi lähti toinen, upean värinen piilo, jonka kuvasin teille joka suunnasta.


Ahdin tilalta oli hurautettu Helsinkiin Sangen mobiililla puodilla. Hieno kauppa-auto ja mun kamut tietää, että mullakin oli samansuuntainen idea olemassa. On vaan jäänyt ajatuksen asteelle :)





Ystäväni kokeili takkia, jollaisia Kongaroo valmistaa retrokankaista vaikka tilauksesta, jos sopivaa ei löydy valmiina.


Nenän nipukka vain pilkistää hupun kätköstä :)


Sydämellistä keramiikkaa, Savillan possumagneetit.



Sitten olikin aika mennä lepuuttamaan väsyneitä jalkoja ja odotamaan taxia Kampin kappelin edustalle. Narinkkatorin ympäristön lukuisista eurovaaliehdokkaiden teltoista ja esiintymislavoista esiintyi edukseen tämä vaatimaton ständi ;)


Kauhee kun mun varjo näyttää paksulta! Mutta onneksi se on vaan ostoksista pullottava kassi :)

Eikä ne vielä tähän loppuneet, seuraavana päivänä tulin uudelleen, koska olimme kuitenkin jättäneet pari kojua väliin. Olin nimittäin kuitenkin unohtanut, että minua odotti tilaustyö Minttumaan ja Sirisanin yhteisteltalla, vaikka olin juuri ennen tuloa lukenut viestin, että tilaukseni on noudettavissa.


Koska Sirisanin muista rintamerkeistä ei ole parempaa kuvaa, voitte kurkata niitä tuolta linkistä ja omam merkkini näette tässä - olenhan sinisilmäinen Prinsessa Herne :)


Minttukarhu on teille varmaan tuttu aiemmista postauksistani ja nyt hänen äitihahmonsa on keksinyt uudenlaisen kesäjalkineen - paljasjalkasandaalin:


Kännykkäni vaihtokuoresta on irronnut niin monta palaa lukuisten lattialle putoamisten vuoksi, että nyt oli aika hankkia sille kunnon pehmusteet.


Kävin vielä moikkaamassa Pienten Sydänten Tuijaa ja Piiaa, jonka ihan.in tuotteita olen esitellyt useampaankin kertaan. Piiahan oli mukana mm. viime kesäisellä Kotitorillamme. Hänen ompeluksiaan minulla käytössä useita ja tämä räsymatosta ja Piian mummon virkkaamasta kukasta tehty säilytyspussukka liittyi uutena tulokkaana ihan.inpaan seuraan.


Eikö olekin kaunis väri?

Sunnuntai:

Ehdin jo facebookissa mainostaa olevani Veikkolassa sisustuskirppiksellä ja tässä vielä pari kuvaa siltä reissulta.


Luulen, että yksi kirppismyyjistä saattaa olla Etanaellin 100. facebook-tykkääjä :)
Jos luet tämän, laita viestiä vaikka tuula@etanaelli.fi, niin saat yllätyksen :) Mahdoinko ostaa sinulta ihanat pellavaiset NoaNoa-housut, joista taisi tulla lempparini?


Hikinorojen valuessa selkää pitkin, piti välillä käydä hieman vilvoittelemassa sisätiloissa. Ihan mielellään sitä tarkasti Pieni Juhlapuoti Vaniljan valikoimat, jotka ovat kyllä ihanat. Sori, enempää kuvia en ehdi, käykää katsomassa paikan päällä :)

Vielä piti ajella Porvooseen, jossa vietettiin 8- ja 10-vuotissynttäreitä. Synttärisankareilla on tämmöinen pieni lemmikki, onkohan sen nimi Viki,


Illansuussa vielä viime hetkillä käytiin äänestämässä, eikä oltu ainoita. Meidän kyläläiset olivat koko päivän nauttineet auringosta ja pyyhälsivät äänestyspaikalle viime minuuteilla. Törmättiin melko moneen tuttuun :)

Nyt kutsuu muut velvoitteet. Kiva jos jaksoit taas lukea tämän megapostauksen.

Mukavaa viikon jatkoa!