perjantai 31. tammikuuta 2014

Villa Nokkonen

Jaksoin viettää eilistä vapaapäivääni pitkälle iltapäivään pelkän kahvikupillisen voimalla, mutta sitten päätin kuitenkin vetäistä vaatteet niskaan ja lähteä keittolounaalle kahvila N'Avettaan, jotta voisin samalla piipahtaa sen pihapiirissä avattuun Villa Nokkoseen.




Koska olin melko myöhään liikkeellä, olivat lounastajat onnekseni ehtineet syödä hernekeiton loppuun ja minä sain nauttia höyryävän kuumaa kalaleittoa.


Villa Nokkonen oli siis avoinna ja sainkin vierähtämään melkoisen tovin tuossa pikkuisessa puodissa, kun juttelin sen omistajan Tarjan kanssa.





Nokkosesta löytyy hyvä valikoima pienempiä sisutusjuttuja niin kotiin kuin lahjaksi. Lapsillekin löytyy pientä kivaa, mm. Maileg:ä.


Puodista voi ostaa myös tarkoin valittuja kukkia ja viherkasveja ja niille kivoja ruukkuja. Minä valitsin myrtin; josko saisin pidettyä sen hengissä viikkoa pidempään.




Kirsikkapuun oksatkitkin olivat jo pienessä kukassa.


Nämä kirjain-mukit ovat minusta kivoja ja tuovat jo mieleen kesäiset aamukahvihetket.






Puodin sisustus ehti muuttua jo sinä aikana, kun siellä olin, koska uusia tuotteita tuli myyntiin samaan aikaan. Ja minä tietty olin potentiaalinen asiakas juuri oikeaan aikaan :) Tässä Tarja tarkastaa Le Père Pelletierin tuoksutuotteiden toimitusta.


Hetken hän harmitteli, kun oli juuri ehtinyt myydä tuon valkoisen hyllyn, johon tuotteet sopivat
täydellisesti esille :)


Minä pääsin tuoreeltaan tuoksuttelemaan noita ihastuttavia huonetuoksuja, saippuoita ja kylpylastuja. Vaikka makuaistini on lähes mennyttä, eikä hajuaistikaan ole entisensä, niin jotain sentään haistan. Esimerkiksi voimakkaat juustot ja parfyymit.

Noista Le Pére Pelletierin tuoksuista ehdoton lempparini on puuteri, joka tuoksuu puhtaalle pyykille. Tiedättekö, sellainen joka on kuivunut ulkona raikkaassa tuulessa.
Koska puuterintuoksuista käsisaippuaa ei ollut, ostin laventelia, joka tuoksuu ihan yhtä puhtaalle. Ja täytyy tunnustaa, etten ole koskaan ymmärtänyt silitysveden tarkoitusta. Mutta nyt se tajusin, kun näin tämän suihkepullon ja tuoksutin ihanaa puuterintuoksua.


Ryppyistä vaatetta tai pöytäliinaahan pitää joskus kostuttaa silittäessä, vaikka käytänkin höyryrautaa. Tällä se käy kätevästi ja kaupanpäälle saa sen ihanan, ulkona kuivatetun raikkaan tuoksun. Tein kaupat, koska minua odotti kotona kasa miehen ryppyisiä paitoja, joista hän oli jo ehtinyt huomauttaa.

Kyllä, minä silitän hänen paitansa. En kestä häpeää, että hän esiintyisi ryppyisessä paidassa. Koska niin hän tekisi, jos minä en silittäisi. No, illalla ihan ilokseni suihkin paidoille silitysvettä ja kuuntelin samalla A-talkin keskustelua Ukrainan tilanteesta :)



Puodista löytyy myös pieni valikoima käsitöitä, mm. huiveja, villasukkia ja virkattuja mattoja.



I left my heart.....

Nyt kaivaudun peiton alle potemaan flunssaa. Hyvää viikonloppua!



maanantai 27. tammikuuta 2014

Pakkaspäivän tunnelmaa

Hei vaan! Yhtenä viime viikon aurinkoisena pakkaspäivänä otin kameran mukaan, kun ajelin lähi-Siwaan. Pysähdyin kotisaareen johtavan sillan kupeeseen ja köpöttelin ikuistamaan talvea.

Olen jo kauan suunnitellut kuvaavani sillalta näkyvän maiseman eri vuodenaikoina. Toki olen niin jo tehnytkin, mutta en ole erityisesti kiinnittänyt huomiota, että kuva olisi aina samalla tavalla rajattu, niin että voisi seurata maiseman muuttumista vuodenaikojen mukana. Samantyyppisiä haasteita on ollut joissain blogeissa. Siis että otetaan kuva vaikka ikkunasta näkyvästä maisemasta eri kuukausina. Jospa nyt saisin suunnitelmani toteutettua, kun kerran näin julkisesti siitä mainitsin.

;


Toisella puolen siltaa kaislikko ja vesakko ovat  ihan huurteisen valkoiset, mutta isot kuuset on vielä vihreinä. Yläkuvat saaren puolelta, alakuva mantereen puolelta.


Taisin ottaa salaman kanssa nämä kaksi kuvaa yllä ja alla.


Tunnelma muuttuu ihan erilaiseksi, kun kuvan ottaa ilman salamaa ja suoraan aurinkoon. Mielestäni ihanan lämmin tunnelma, vaikka sormet oli jo ihan kohmeessa - ja meri jäässä. Kuten huomaatte, niin jäällä on jo ollut kulkijoita, vaikka vasta pari viikkoa on ollut kovemmat pakkaset. Minä en ihan helposti jäälle mene, vaikka siellä tosiaan on jo melko paljon liikennettä; luistelijoita, pilkkijöitä ja suksijoita. Sitten kun omin silmin näen, että autolla ajavat jäätietä, niin uskaltaudun potkukelkan kanssa mukaan.


Toispuol siltaa maisema on tämmöinen. Tunnelma ihan erilainen, kun aurinko paistaa takaani. Siellä minäkin seison - varjona kaislikon reunalla.


 Vastarannoilla kaislikko ja rannan ohutoksaiset puut ovat ihan kuin eri leveysasteilla. Saaren puolella on jäistä ja valkoista,


kun taas mantereen puolella on vielä lähes syksyistä.



Nyt kun tulisi vielä lisää lunta, että maisema muuttuisi kokonaan valkoiseksi, niin olisi kyllä kaunista. Tykkäisin! Aion myös mennä jonain päivänä jäälle kokeilemaan, sujuisiko hiihtäminen jäykän jalan kanssa.

Hyvää viikon jatkoa!

sunnuntai 26. tammikuuta 2014

Tähtihuivi on arvottu

No niin, hetki jota olette odottaneet eli kenelle lähtee hieno tähtihuivi. Kiitokset kaikille osallistujille ja teille, jotka kävitte tykkäämässä Etanaellistä facebookissa. Ensimmäisenä sinne ehti peukuttamaan Marita Hunajaa ja maitoa -blogista. Paljastan tässä kaikille sinulle lähtevän yllätyspalkinnon, johon sisältyy kaksi tarpeellista kapinetta - Pentikin Saaga-heijastin ja kirjanmerkiksi sopiva lukutonttu, joka mielestäni näyttää Urho Kekkoselta.


Omat arpalipukkeensa ehti saada eilen valmistuneeseen pipoon myös Xeve, joka kyllä ilmoittautui kisaan myöhässä :) Poikani toimi onnettarena ja nosti 100% villaa olevasta palmikkopiposta voittoarvan,


jossa lukee:


Paljon onnea tähtihuivin uudelle omistajalle Minnalle!

Voittajat, osoitteenne voitte lähettää: tuula@etanaelli.fi

Te muut, älkää masentuko, sillä voitte koettaa onneanne oman tähtihuivinne saamiseksi Sally's -blogissa, jossa on myös meneillään arvonta.


Kannatta seurata Etanaelliä myös facebookissa, sillä sinne saattaa juttuja tulla nopeammin ja enemmän kuin tänne blogiin, koska kuvien lisääminen kännykällä onnistuu helpommin kuin bloggeriin.

Mukavaa sunnuntaipäivää!

sunnuntai 19. tammikuuta 2014

Etanaelli arpoo

Tarkoitukseni oli järjestää arvonta, kun blogiin on tehty 20 000 visiittiä. Tuo rajapyykki on ehtinyt jo ylittyä noin kuudellasadalla, mutta palkintokin on sen mukainen eli huikea! Niin, ja arvonta on paikallaan myös sen kunniaksi, että Etanaelli majailee nykyään myös facebookissa.

Palkinto on tässä:


Beck Söndergaardin tähtihuivi on 50% silkkiä, 50% villaa. Kuva ei tee huiville oikeutta, mutta en viitsinyt ottaa sitä pois pussistaan. Värisävy on luonnossa aavistuksen tummempi kuin kuvassa ja siinä syy, miksi teillä on mahdollisuus näin upeaan palkintoon. Toinen syy on se, että laiskuus oli huipussaan. Tilasin huivin Biskopsgårdenista Ruotsista, mutten jaksanut nähdä vaivaa sen palauttamiseksi, vaikka väri ei vastannut odotuksiani. Alakuvan perusteella muistaakseni tein tilaukseni eli väri näyttää totisesti erilaiselta.

Jos ihmettelette nipottamistani värin suhteen, niin minulla on jo samansävyinen huivi ja olisin kaivannut vaaleampaa. Tilasin vähän muutakin samalla :)

Kuva lainattu: Biskopsgården

Tuossa ihanassa putiikissa Belingessä minulla on ollut ilo käydä kaksikin kertaa Friends Forever sisustusreissujen myötä. Niistä voit lukea lisää täällä ja täällä.

Arvonnan säännöt:

yksi arpa kommentista tähän juttuun täällä blogissa
(facebookissa saa kommentoida, mutta niistä ei saa arpoja)

kaksi arpaa kommentista ja linkityksestä omassa blogissa tai facebookissa
(käytä tuota ylempää kuvaa, kiitos)

anonyymit jättävät nimimerkin ja/tai sähköpostiosoitteen

ensimmäinen Etanaellin facebook-tykkääjä saa yllätyspalkinnon, joka on peräisin Levin reissulta

arvonta päättyy 25.1. klo 22.00

ONNEA ARVONTAAN!




perjantai 17. tammikuuta 2014

Viimeksi valmistuneita

Tarkoitukseni oli tässä parin edellisen päivän aikana kuvata uudelleen ulkona nämä alkuvuodesta valmistuneet neulomukset, kun on ollut niin upeita, aurinkoisia pakkaspäiviä. Muiden velvollisuuksien vuoksi se ei sitten toteutunut, joten esittelen ne nyt kumminkin, ettette luule täällä vain laiskotellun.

Samalla esittelen muutaman neulekirjan, jotka hankin vuoden alun alennusmyynneistä. Kirjat hankin sen vuoksi, että niistä voisi saada vinkkejä uudenlaisista palmikointitavoista ja muista neulemalleista. Niissä on myös paljon teknisiä ohjeita, joita en katso tarvitsevani, mutta ei kertaaminen koskaan pahasta ole.


Nämä kämmekkäät valmistuivat Levin reissulla. Langan ostin alunperin sukkia varten ja siksi siinä on villan lisäksi hieman polyamidia (kestävyyden vuoksi). Tuo palmikko löytyi kirjasta Pieni suuri neulekirja, josta löytyy mieletön määrä erilaisia palmikko-, pitsi- ja pintaneulemalleja. 


Neuloin kämmekkäät kaksinkertaisesta langasta ja ne ovat varmasti lämpimät, mutta eivät niin ihanan pehmoiset kuin alpakasta tehdyt, jossa aion vastaisuudessa pitäytyä. Tuon raidallisen pipon innoittamana neuloin yksivärisen harmaan pipon, johon tein tähtikuvioita, senkin siis Lapin reissulla. Mutta en tykännytkään, joten purin sen ja neuloin beigestä ecovillasta tälläisen tupsupipon.




Tuo tähti ei nyt näy selvästi, mutta niitä on pipossa kolme. Piposta tuli vähän reilu, joten luulenpa, että ympärysmitan ollessa hieman pienempi ja kuvioita vain kaksi, ne erottuisivat paremmin. Kuvien stailauksen (lue taustan) oli tarkoitus olla parempi, mutta miestä ei paljon kiinnostanut toimia kuvaajana, joten hän vain äkkiä napsi ne ja sitten mentiin.

Pipon lanka on Marks&Kattensin ecoUll, jossa on vähintään 20% merinovillaa. Samaa lankaa on käytetty Luonnonkauniit neuleet -kirjan ohjeissa. Harmaat, beiget ja luonnonvaaleat värit ovat kuin Etanaellin puikoista. Kuten jotkut mallitkin.

Minua vähän häiritsee, että suomennoksessa (alkup. ruotsiksi) puhutaan luomulankojen käytön olleen kantava idea kirjassa, kun käsittääkseni tuo lanka ei ole luomua, vaikka ekologisesti tuotettua se onkin. Langan vyötteessä ei mainita, että se olisi luomua, joka olisi suuri myyntivaltti sille. Googlailin asiaa netistä, mutta en saanut sille yksiselitteistä vahvistusta. Aion kysyä Lankamaailmasta, josta ko. lankaa ostan, kun seuraavan kerran siellä käyn. Voihan olla, että kyse on juuri käännöksestä, kun ruotsiksi luomu on ekologisk, mutta se on myös luonnonmukainen. Englanniksi luomu taas on organic ja niin lukee kaikissa luomulangoissa, joita käytän. 


Kirjassa on todella kauniit kuvat, jotka on otettu talvisissa maisemissa Ruotsin Jukkasjärven lumilinnassa. Sain huomata googlaillessani, että samasta kirjasta on kirjoitettu monessa blogissa.





Ai niin, meinasi unohtua vielä yksi valmistunut työ, kun olisi jo kiire lähteä töihin. Idea koiran villapaitaan jäi muhimaan Naisten joulumessuilta, kun yksi vanha tuttu siellä sellaista kehotti neulomaan. Lankavarastoissani on ollut harmaan raidallista Novitan Puroa jo vaikka kuinka kauan ja ajattelin sen sopivan tarkoitukseen. Muutaman palmikon vaan tein, kun liukuvärjätyssä langassa ei monimutkaiset kuviot juurikaan erotu.



Malliksi löytyi pojan vanha unikaveri, jolle villis on hieman liian iso. Kuulutin facebookissa eläviä malleja ja niitähän ilmoittautui kaveripiiristäni lukuisa joukko :) Pitänee tehtailla koiran villapuseroita lisää.

Mukavaa viikonloppua!