tiistai 27. elokuuta 2013

Voittaja on selvillä



Pahoittelen, että tuloksen julkistaminen venyi näin myöhään. Tietotekniset ongelmat jatkuvat edelleen. Tarkoitushan oli saada selville, mikä on kuvan vekotin. Aika moni oli käynyt kisaa kurkkimassa, mutta ilmeisesti palkinto ei ollut tarpeeksi houkutteleva, kun osallistujia oli niin vähän. No, omapahan on harminsa, kun lippapiposta tulee ensi talven hitti ;)
Kuten kolme osallistujaa tiesivät, kyseessä on partaterien teroitin. Taputukset tietäjille! Heidän kesken arvottiin ensimmäisenä PÄÄpalkintona aito Etanaellin neuloma lippapipo. Onnettarena toimi vanhempi poikani.


TA TA DAA - voittaja on:

Anonyyminä esiintynyt Siv - ONNEA!

Valitse seuraavista väreistä haluamasi yhdistelmä, jos haluat lippapiposi tupsun kanssa. Kuvan pipot ovat valmiina, mutta voin neuloa myös toiveesi mukaisen pipon noista väreistä, tupsulla tai ilman. Poikkeuksena ensimmäinen harmaansävyinen, joka on luomumerinovillaa, jota ei ikävä kyllä saa enää mistään.


Toisena palkintona arvottiin Etanaellin värkkäämä kaulakoru, jossa hopeoidussa palloketjussa on riipuksena iso akaatti-pallo. Ketju on pitkä, noin 75cm, joten sen voi pujottaa pään yli ja riipuksessa papukaijalukko, joten sen voi halutessaan siirtää toisenlaiseen ketjuun tai nauhaan.


Korun saa omakseen anonyymi Muumimamma - ONNITTELUT!
Palkinnon saajat ovat hyvät ja laittavat yhteystietonsa osoitteeseen etanaellinelamaa@gmail.com.
Kiitokset kaikille osallistujille.


Minun piti vielä esitellä tässä yksi grafiikan työ, jonka kuvasin vierashuoneessamme samalla kuin pipot, mutta kuva ei suostunut ilmestymään muistitikulta tänne bloggeriin, vaikka nuo muut kuvat suostuivat. Esittelen sen siis myöhemmin.

maanantai 26. elokuuta 2013

Sisustuskirppiksellä

Heips! Yritin jo eilen naputella tämän kännykällä, mutta kuvien lisäys ei onnistunut, joten olisi ollut tylsä tarina ilman kuvia. Läppärini on huollossa (kiintolevy mäsänä, toiv. saivat kuvat pelastettua) ja yritän nyt miehen työhuoneessa saada jotain aikaan. Hidasta on, kun piti käydä etsimässä johtoa yläkerrasta kuvien siirrtämiseksi kännykästä ja muutenkin ohjelmat toimii tässä ihan eri tavalla kuin omassa koneessani.

Pieni Juhlapuoti Vanilja järjesti eilen parkkipaikallaan Veikkolassa kirppiksen pelkästään sisustustavaroille. Olin luvannut mennä ystäväni seuraksi hengailemaan paikalle, kun ajattelin ensin, etten raaski luopua mistään. Innostuin sitten kumminkin kaivelemaan kaappien perukoille käyttämättä jääneitä romppeita myyntiin. Mies oli taas tyytyväinen, kun joutui kuskiksi sunnuntai-aamuna klo 8 ;)


Siihen aikaan oli vielä melko vilpoista, mutta luvassa oli aurinkoinen ja lämmin päivä. Mahtava päivä tulikin! Myyjiä oli paikalla runsaasti ja asiakkaitakin riitti ja silti tilaa oli reilusti. Meidän kamppeet teki tosi hyvin kauppansa. Asiaa auttoi, että hinnoittelu oli kohdallaan. Minulta sai halvalla niin Iittalaa kuin Riviera Maisonia - menivät ensimmäisinä :) Minulla oli pienempää sälää astioista tyynyihin ja kamullani oli myös isompia huonekaluja, jotka kaikki meni. Minä autoin osaltani, kun ostin häneltä muutaman jutun jo lähtiessä heidän pihallaan:) Ja taas mies taputti käsiään!

Vähän turhahan näitä on enää esitellä, mutta tällaisia ihanuuksia ystävälläni oli tarjolla. Kuvat on taas huonot, mutta älkää antako sen häiritä. Aurinko häikäisi ja vaikka tässä pyörittelin kuvaa nukensängystä, aina se tulee väärinpäin.




Tähtinauhan kaivoin somisteeksi ystävän kamojen seasta.


Ihan mahtavaa oli, että muutamat ystäväni olivat ajelleet paikalle ja hienointa oli tavata monen vuoden jälkeen kasvotusten yksi vanha ystävä, jonka kanssa olemme kyllä facebookin kautta pitäneet yhteyttä. Joskus sitä elämä vaan vie eri suuntiin ja tuo jokaiselle omat kuviot.

Pitihän se taas käydä kurkkaamassa puodin tarjontaa. Tässä teillekin makupaloja.








Tästä jutusta tulee nyt hyvin sekalainen, koska olen huomannut, etten aina ehdi kertoa kaikkea haluamaani sitä mukaa, kun tapahtuu/tulee mieleen, joten ne on niputettava samaan pakettiin. Nyt kun omppukausi on aluillaan, muistuttaisin teitä tästä klassikkoherkusta eli omena-kaura-paistoksesta, jota meidän pojat on jo ehtineet kysellä. Pitihän se kirppiksen jälkeen ajella ukin ja mummin puita ravistelemaan.



Herkuttelun jälkeen voi sitten pyyhkäistä suupielet tällä aivan ihastuttavalla talouspaperilla. Nimittäin Virkkuukoukkusen  hyvän mielen lausahdukset ovat nyt päässeet ilostuttamaan Lotuksen (muistaakseni) uusiin talouspaperirulliin. Oli ihan pakko ostaa uusi paketti, vaikka mies oli juuri ehtinyt ostaa - pelkkää valkoista paperia :)


Koska Minttu on liittynyt uudeksi lukijakseni, saan tilaisuuden toivottaa hänet tervetulleeksi kertomalla, miten iloiseksi Minttukarhu minut saa lähes joka päivä, kun löydän hänet mitä ihmeellisimmissä asennoissa mitä ihmeellisimmissä paikoissa olohuoneessamme. Selvästi (esi)teini-ikäiset poikamme ovat ottaneet karhun omakseen, olenhan yllättänyt heidät sylityksin useaan kertaan :)



Kuten Minttukarhu, niin  meidän sohvatyynytkin ovat useimmiten ihan miten ja missä sattuu, yleensä  eivät edes sohvalla. Äitikarhun tapaat varmasti ensi lauantaina Kampin Käsikyökorttelissa, jonne minäkin olen kovasti menossa. Siellä tulee olemaan esillä ihan mieletön kirjo taitavasti tehtyjä käsitöitä.


Huomenna selviää sitten kilpailun voittaja. Jännittäkää siihen asti!




keskiviikko 21. elokuuta 2013

Taas on maalattu - ja ajettu autoa

Muutaman päivän on tuossa pihalla kuivunut viimeisin maalausprojektini. Sen jakkaran jäljiltä kun jäi vielä valkoista maalia, niin päätin vihdoin sutia uudelleen tämän Ikean Moppe-lokerikon.

 
Kirjava väri on seurausta vuosien takaisesta kivien maalaamisesta lasten kanssa. Olin laittanut kertislautaselle eri värejä, kun maalasimme pihalla kiviä ja maaleja jäi sitten vähän yli ja tässä tulos. Lokerikko on ollut ihan esillä meidän kodinhoitohuoneessa :) Siellä säilytetään kaikenlaista pientä tilpehööriä ja nyt se sopii vähän paremmin muuhun sisustukseen.

 
Maali muuten houkuttelee kovasti ampiaisia ja hauskasti tuohon kuvaankin on sattunut yksi. Seuraavaksi otan käsittelyyn tuon Tanskan Ledreborgin lifestyle-messuilta ostamani lasten penkin. Aion laittaa sen hyllyksi seinälle. Tuota kaappia en ainakaan toistaiseksi aio käsitellä mitenkään.
 
Sitten ihan toisenlaista asiaa. Olen nimittäin tosi pitkästä aikaa päässyt ajamaan autoa. Yli puolitoista vuotta tässä on vierähtänyt edellisestä kerrasta. Todella kärsimättömästi olen odottanut autoilua, koska en ole päässyt läheskään kaikkiin paikkoihin joihin olen halunnut, kun mies ei vaan millään ehdi ja voi kuskata joka paikkaan. Kyllä se on osaksi tuntunut vapaudenriistolta, kun ei ole voinut autoilla, varsinkin, kun olen aiemmin tottunut niin vapaasti liikkumaan. Enkä ole tykännyt invataxia tilata, vaikka kuntoutuksiin niillä on ollut pakko mennä.
 
 
Tällainen härveli mun autoon laitettiin Respectassa. Sama keppi toimii jarruna ja kaasuna ja on yhdistetty polkimiin tangolla. Lisäksi lattialle on laitettu korotus jalan alle. Käyttö ei ole super-hankalaa, mutta kyllä se totuttelua vaatii. Ensin sain asentajalta opastusta pienen ajokierroksen verran ja sen jälkeen lähdin huristelemaan Tuusulasta Hesaan - yksin! Olin TODELLA väsynyt, kun pääsin kotiin; hiestä märkänä, paikat jäykkinä, pää kipeänä. Illemmalla käytiin vielä lähikaupassa, kun mies ja pojat halusivat kyytiin, mutta oli kuulemma viimeinen kerta.
 
Tänään ajoin pienen, noin 10 km kierroksen ja kävin ystävän luona kahvilla ja taas sama juttu, koko ilta taitaa mennä toipuessa. Jaksoin sentään tulla blogiin kertomaan tästä suuresta käännekohdasta. Kunhan nyt pikkuhiljaa totuttelen, ennekuin pääsen vauhtiin.
 

Huom! Kuva otettu parkissa:) Muistakaa osallistua ed. postauksen arvaus/tietokilpailuun!
 


tiistai 20. elokuuta 2013

Mikä tämä on? - Kuka arvaa/tietää?

 
Nyt on vuorossa tämän blogin historian ensimmäinen kilpailu! Kyseessä ei ole pelkkä arvonta, vaan arvaus/tietokilpailu :) Pitäisi siis tunnistaa ylä- ja alakuvissa esiintyvä vekotin. Sen koosta antaa vinkkiä alta pilkottava normikokoinen käyntikortti. Kukaan, jolle olen härpäkettä esitellyt, ei ole vielä tiennyt, mikä on sen tarkoitus. Jos jonkinlaisia arvauksia on kyllä esitetty ja odotan niitä innolla teiltä.
 
Kommentoikaa siis tähän tekstiin arvauksenne ja reilua olisi, jos kukin esittää vain yhden arvauksen. Mitään ylimääräisiä lipukkeitta ei saa liittymällä lukijakseni tai linkittämällä kilpailua omaan blogiinsa tai facebookiin, mutta se ei ole myöskään kiellettyä. Anonyymit laittaa sitten nimimerkin, jos haluavat lunastaa hienon palkinnon. Arvausaikaa on maanantai-iltaan 26.8. asti. Tiistaille mun kalenteri on ihan tyhjä, joten silloin julistan voittajan. Jos löytyy useampi tietäjä, niin silloin voittaja arvotaan. Tässä lisäkuvia tunnistamisen helpottamiseksi:



 
Ja se palkinto, jota kaikki himoitsevat :) Se on tietty Etanaellin omin pikku kätösin neuloma lippapipo pakkastalvea varten, tupsulla tai ilman - voittaja saa valita, myös itse pipon kuin tupsunkin värin. Kuvassa olevien lisäksi värivaihtoehtoja on tällä hetkellä vaaleamman sininen ja rusehtavan punainen. Materiaali on 90% alpakkaa, 10% puuvillaa. Koot ovat mitä ovat, joko pienempään tai isompaan päähän :) Eiköhän jokaiselta löydy joku läheinen, jonka päähän pipo sopii. Mahdollisuuksien mukaan yritän toivomuksesta lähettää joko tai. Jokainen pipo on oma yksilönsä ja on oikeasti päässä tosi kivan näköinen, mutta mallipäät ovat koulussa ja kuvausjärjestelytkin vähän sinnepäin (ei Strömsöön).
 
 
 
 
Saatanpa laittaa mukaan myös jonkun  Etanaellin korun, mutta sen valitsen oman mieleni mukaan:) Ei kun arvauksia tulemaan!

sunnuntai 18. elokuuta 2013

Antiikkia ja sisustusta Tampereella

No niin, vihdoinkin ehdin tänne blogin pariin kertomaan lauantaisesta Tampereen reissusta. Kahden ystäväni kanssa lähdettiin heti aamusta ajelemaan kohti Hämeenpuiston antiikki- ja sisustustapahtumaa ajatuksena, että olemme ajoissa perillä, ettei parhaat löydöt mene sivu suun. Luvatun sateen varalta pakkasimme mukaan kumisaappaat, sadetakit ja sontsat, mutta onneksi niitä ei juurikaan tarvittu.

 
Muutamat myyjät olivat kuulemma peruuttaneet tulonsa, ehkä pelästyneet sääennustetta, mutta telttoja ja tavaraa oli kyllä ihan kivasti paikalla. Ruokakojusta levisi hyvä tuoksu puistoon ja minä sain aamiaiseksi omppuja.
 

Puistossa oli vanhoja tuttuja edellisistä Greige-lifestylen järjestämistä tapahtumista sekä muutama uusi tuttavuus. Hauskaa oli myös törmätä joihinkin tuttuihin kasvoihin aiemmilta Friends Forever -sisustusmatkoilta ja vaihtaa kuulumisia. Kaikista kuvistani en ole ihan varma, kenen puoti on kyseessä, mutta seuraavat neljä kuvaa ovat järjestäjien, Virpin ja Miran eli My Country Homen  ja Mirantikin yhteisosastolta.


 


Antik Helen Kokkolasta on vanha tuttu Milavidan tapahtumista. Heillä on aina niin ihanaa tavaraa. Tällä kertaa mukana oli paljon vanhoja lasten juttuja, mutta jostain syystä en tullut nappaisseeksi kuin yhden kuvan.

Sitten voisinkin esitellä ystäväni ostoksen; aivan hurmaavat nukenrattaat. Katsokaa jousitustakin, joka on nahkaa. Nukke ja peitto lähtivät mukaan kaupantekijäisiksi. Myyjänä Ollinonni, jolta minäkin ostin erikoisen vekottimen, mutta en muistanut kuvata sitä. Esittelen siis myöhemmin. Voisin itse asiassa järjestää arvauskilpailun, koska kyseessä on harvinaisempi vempele, jota moni ei välttämättä tunnista. En minäkään, ennenkuin kysyin.

 
Nuo puiset astiat ja varsinkin nuo pikkuiset nahkaiset lapsen saapikkaat olivat aivan ihania.


 
Upea sininen pöytä, mutta kun ei olisi mahtunut autoon.
 



Vanhojen aarteiden lisäksi tarjolla oli myös uudempaa tuotantoa, mutta tietysti tyyliin sopivasti, mm. Jeanne d'Arc Livingiä
 

 
Eläimiä oli niin puisina kuin kuvinakin.
 

.
Moneen kertaan syynättiin kaikki tarjolla oleva, mutta osattiin pitää järki kukkarossa. Oltiin saatu auto parkkiin ihan puiston viereen ja sopivasti Boknäsin eteen. Pitihän sielläkin poiketa, kun lupasivat kyltissään vielä tarjouksia sisustustapahtuman kävijöille. Ihastuin tähän lintuhäkkiin, johon voi kiinnittää vaikka joulukortit.
 
 
Ostin kuitenkin 30% alennuksella kaksi vanhaa dou:ta eli riisimittaa. Minulla on yksi tällainen jo ennestään, mutta tässä viehätti nuo rautaiset somisteet. Pienemmästä ei tullut otettua kuvaa.
 
 
Koska parilla omenalla ei pitkälle pötki, niin oli aika lähteä syömään. Aiemman kokemukseni perusteella sain kamut suostumaan Kaksion antimiin eli 2h+k -ravintolaan, joka on tosi tunnelmallinen tiiliseinineen ja kynttilöineen.
 
Masut täynnä päätettiin suunnistaa jälkkärikahveille Antiikkikahvila Pehtooriin Pinsiöön. He olivat myös Hämeenpuistossa, mutta halusimme nähdä itse puodin, joka lopettaa lähiaikoina ja keskittyy Tampereen liikkeeseen.
 



Tämä aukeavalla kannella varustettu ranskatar lähti mukaani, koska se onneksi mahtui juuri ja juuri farmarin takakonttiin.


 
Upea paikka, jossa pelargonitkin kukkivat kauniisti.

 
Meillä oli ihan mahtava reissu ja uutta jo suunniteltiin. Syyskuun lopulla on taas Friends Forever-sisustusreissu Tukholmaan ja tällä kertaa se on sopivasti viikonloppuna eli töistä ei tarvitse ottaa vapaata. Tästä lisätietoja - lähde mukaan!
 
Pulpetti löysi paikkansa, johon se sopi millilleen :) Tuo maailmanpyörä on löytö Hämeenpuistosta. Se ei ole vanha, vaikka siltä näyttää. Siivooja-lintu on Omataito Handusta, muut toukokuiselta reissulta Ruotsista ja Tanskasta. Arkku pöydän alla on myös Ruotsista, putiikista Uthuset i Stan Gävlessä.
 

 
Nyt höyhensaarille! Aurinkoa viikon alkuun!