sunnuntai 31. maaliskuuta 2013

Sekalaisia käsitöitä

Itse asiassa viime aikoina ei ole kovin paljon valmista tullut, vaikka aina mulla on tekeillä jotain. Ne vaan tahtoo jäädä UFOiksi (unfinished objects), kun samalla tulee hankittua kaikenlaisia tarvikkeita ja sitten kädet syyhyää heti päästä kokeilemaan niistä jotain. Paha paikka on se, että Itäkeskuksen remontin myötä käsityötarvikkeita myyvä Tikata muutti mun fysioterapian alakertaan. Onhan siellä tullut kerta jos toinenkin pistäydyttyä ja useimmiten sieltä tarttuu jotain mukaan.

Viime viikolla ostin sieltä ihanan paksua ja pehmeetä Rowanin Tumble -lankaa, joka on 90% alpakkaa ja 10% puuvillaa. Puikkosuositus on nro 12, mutta neuloin tämän lipallisen tupsupipon nro 10 puikoilla ja lipan virkkasin 8 koukulla. Ohje löytyi ihan sattumalta coatscraft.fi-sivuilta.


Jo jonkin aikaa on mulla ollut tekeillä virkkaustyö. Tuota ontelokudetta olen myös ostanut Tikatasta. Tosin jo pari vuotta sitten. Ja tarkoitukseni oli tehdä siitä lampunvarjostin neulomalla, mutta palmikot oli turhan hankala tehdä jäykähköstä materiaalista. Sitten aloin virkkaamaan lampunvarjostinta, mutta en ollut siihenkään tyytyväinen, joten aloin vaan virkata ja totesin, että siitähän taitaa tulla matto. Tosin sekin on vielä kesken, koska taas pitää mennä Tikataan - ostamaan lisää kudetta. Ei - en saa heiltä markkinointitukea, taitaa rahoitus toimia päinvastaiseen suntaan :)


Laiskuuksissani aloin ensin virkkaamaan suoraan vyyhdiltä ja niinhän siinä kävi, että solmuun meni :) Koska virkkaan ihan vaan kiinteitä silmukoita, ei yksi kilon vyyhti riitä yhteen kylppärin mattoon, joten ajattelin ostaa reunoiksi jotain tummempaa sävyä; beigeä tai ruskeaa.


Olen kyllä edistynyt tuosta yläpuolisesta kuvasta ja kude on siis loppu. Siksi esittelen korttiaskartelun tuotoksia. Seuraavat kortit on periaatteessa valmiita, mutta ajattelin, että niihin sopisi joku leimattu teksti. Kävinkin eilen Sinellissä, mutta sieltä en löytänyt mieleistäni leimaa. On minulla sellaisia kirjain-leimasimia, mutta niiden fontti ei mielestäni sovi näihin kortteihin. Ostin kyllä sieltä sellaisia matkustus-aiheisia jutskia, joita voi kortteihin käyttää.


 
Löysin kätköistäni tuollaisia perhosia, jotka sopivat mielestäni aika kivasti näihin kortteihin. Olen ostanut ne todella monta vuotta sitten ehkä poikien opettajille tehtyjä kortteja varten. Näiden kahden lisäksi tein jokusen muunkin kortin, mutta ne lähti jo ystäville enkä muistanut kuvata niitä.
 
Eli tämmöisiä tuotoksia tällä erää. Lähdemme vielä tänään poikien kanssa Porvooseen leffaan katsomaan oikein kunnon räiskettä; A Good Day to Die Hard. No, onneksi eilen tuli vastineeksi katsottua ihana romanttinen elokuva Holiday telkkarista.
 
Kivaa pääsiäisen jatkoa!

Iloista Pääsiäistä!

Näin pääsiäisen kunniaksi laitan muutaman kuvan narsisseistani ja teen sitten erillisen jutun viimeaikaisista käsitöistäni. Ostin viikko sitten Prismasta noita narsisseja, vaikka vähän epäröin kylmien pakkasöiden vuoksi. Siksi en viitsinyt ostaa niiden kaveriksi helmihyasinttejä, vaikka olisivat tietty olleet nättejä yhdessä. Kyllä nuo narsissit on melko hyvin pärjänneet, mutta kukat ei tahdo aueta. Tuo meidän etukuisti on etelään päin ja kylpee auringossa koko päivän, joten on tosi lämmin paikka, mutta ei ilmeisesti tarpeeksi.




Sain myös tänään siivottua kuistin. Tai ei se varsinaisesti mikään kuisti ole, vaan ihan avointa tilaa parvekkeen alla. Toki siinä on varastoituna kaikenmaailman ruukkuja ja muuta puutarhasälää, jotka siirrettiin toiselta terassilta ja parvekkeelta remontin tieltä pois. Mutta sainpahan lakaistua kuivat lehdet pois ruukkujen takaa, niin ettei sinne eksyisi käärmeitä. Viime kesänä nimittäin yksi kyy pelotteli ystävämme lähes sydänkohtauksen partaalle. Joka kesä pihallamme vierailee vähintään yksi niljake ja lähitiellä niitä jää useampia autojen alle.

Kuvissa näkyvä penkki ja yksi terassikalusto odottavat öljykäsittelyä, joka se jäi viime kesänä väliin sairaalareissuni takia. Mutta odotellaan nyt lumien sulamista ensin :) Pihamme on kokonaan lumen vallassa lukuunottamatta ulko-oven edustaa. Takapihalla on vielä noin puolitoistametrinen kinos, koska sinne ei aurinko pääse paistamaan.

Sain mieheltäni synttärilahjaksi tälläisen menopelin, jolla kävimme juuri sunnuntai-ajelulla. En pysty vielä ajamaan autoa. Tosin en ole kyllä kokeillutkaan, mutta tällä pääsee lähikauppaan. Kunhan lumet sulaa. Härveli juuttuu nimittäin ylämäkiin, jos on lunta ja jäätä.



Seuraavaksi kädentaitoja, heippa!

tiistai 26. maaliskuuta 2013

Vinkki kivasta arvonnasta

Pikaisesti kerron yhdessä kivassa blogissa olevasta arvonnasta. Hyödyn itse tästä vinkistä ylimääräisellä arpalipukkeella :) Multarinne 3:252 nimittäin arpoo kuvan kaltaisen teollisuuslampun.



Käykäähän kokeilemassa onnea! En saanut laitettua kuvaan linkkiä, mutta klikatkaa blogin nimeä.

sunnuntai 17. maaliskuuta 2013

Hemmottelua Kampaamo Pesulassa

Olen siis jo reilu viikko sitten selvinnyt tuolta Kampaamo Pesulasta mutta raportti tulee vähän viivellä, koska piti selviytyä myös viikolla iskeneestä vatsataudista. Tauti jylläsi poikiemme koulussa ja ehdin jo iloita, ettei kumpikaan poika päässyt kouluun toisen ollessa TET:ssä ja toisen sairastaessa ärhäkkää flunssaa. Sitten änkesin itseni myymään niitä arpoja kutosluokan discoon, jossa parveili saman koulun oppilaat. Vaikka disco pidettiin nuorisotalolla eikä koululla, niin joku ketale sen taudin minulle toi. Ihme kyllä ja luojan kiitos kukaan muu perheestä ei saanut tartuntaa, koska mieheni ja pojat lähtivät tänä aamuna Miamiin. Pakkasin heille kyllä mukaan Imodiumia ja Precosaa kaiken varalta.

No niin, asiaan. Hemmottelupäivän tarkoituksena oli siis muuttua kulahtaneesta muijasta hehkeäksi leidiksi. Meitä kulahtaneita olikin paikalla vaan kaksi, kun kolmas ei harmi kyllä ilmestynytkään paikalla. Siis harmiksi hänelle itselleen. Meitä odotti paikalla Pesulan mahtavaksi tiimiksi osoittautuneet Tiia, Riina ja Mikko sekä Huono Äiti -blogin Sari Helin. Paikalla oli myös valokuvauksen ammattilainen Niko Hänninen, jonka kuvat on arvatenkin aivan eri maailmasta kuin omat kännykällä napsimani otokset. Olin muutenkin niin täpinöissäni, etten saanut kuin pari kuvaa otettua.

Tiia ja Mikko, selin Huono Äiti

Mitenkäs muuten hemmottelu voi alkaa kuin kuohuvalla? Ja päivän prinsessoille tarjottiin myös arvoistansa makeaa suolaisten purtavien lisäksi.

Kuva lainattu netistä

Minut otti käsittelyynsä Riina, joka teki ensin hiuksiini liukuvärjäyksen. Se onkin armolllinen , jos ei kovin usein pääse päivittämään väriä ammattilaisen käsittelyssä. Riina ehti myös kihartaa tukkani ennen meikkauksen aloittamista. Ei muuten ole ihan helppoa osata olla silmät ja huulet oikeassa asennossa tuossa minulle niin vieraassa toimituksessa. En nimittäin ole koskaan oppinut meikkaamisen saloja. Sen verran tiedän, että väri kivasti piristää katsetta, joten pitänee lähteä jonkun kokeneemman oppiin.

Kuva: Niko Hänninen Photography 

Juu, tässä vaiheessa pitää mainita, etten aio julkaista before-kuvia. Ne eivät mielestäni ole julkaisukelpoisia, mutta kyllähän te osaatte ne kaivaa esiin, jos niin uteliaita olette :) Vaikka en ole juurikaan  esitellyt tässä blogissa kuvia itsestäni, niin nyt teen poikkeuksen, koska en meinaa itsekään tunnistaa itseäni lopputuloksesta.  Ta daa:

Kuva: Niko Hänninen Photography

Tässä vielä lopuksi super upean päivän toteutuksesta vastannut huippu mahtava porukka, Kuvassa mukana toinen muuttuja Venla.

Kuva: Niko Hänninen Photography

Sen verran innoissani olen uudesta lookistani, että olen alkanut kihartaa hiuksiani suoristusraudalla. Eikä se olekaan niin vaikeaa, kun vähän tsemppaa. Pitänee myös alkaa hajroitella värin lisäämistä kasvoille. Tukan saakin hyvään kuosiin Kevin Murphyn tuotteilla, joita saimme kotiinviemisiksi.


Kuva: Niko Hänninen Photography

Tämän muuttumispäivän voitin siis arvonnassa, johon osallistui lähes 400 kulahtanutta muijaa minun lisäkseni.

torstai 14. maaliskuuta 2013

Askartelua


Toissapäivänä innostuin ihan ex tempore ompelemaan miehelleni uutta "meikkipussukkaa" tai miksi sitä nyt kutsutaan, mihin laitetaan hammasharja ja dödö, kun lähdetään reissuun. Hän on jo jonkun aikaa pyytänyt uutta rikkimenneen tilalle. Minultahan löytyy varastosta kankaita jos jonkinmoisia. Miehisempään makuun on ehkä tuo farkkua muistuttava puuvillakangas, muistaakseni Ikeasta. Vetskaria ei löytynyt just passelin pituisena, mutta liian pitkä ei haittaa, kun loppupää jäi vuorin alle. Vuoriksi olísi käynyt paremmin vahakangas, mutta kun sitä ei ollut, laitoin Marimekon pikku mojavea. En muista kuosin oikeaa nimeä.


Ompeleesta näkee, että ompelukonetta ei ole pitkään aikaan käytetty. Sen verran kiharaa on tuo alalangan ommel. Ei tullut tarkistettua säätöjä, annoin vain mennä. Kätköistä löytyi tuollainen valmis ruudullinen ja väriin sopiva nauha, joten ompelin sen koristeeksi. Jätin siitä lenkin, jolla pussukan saa tarvittaessa roikkumaan.


Tänään innostuin kokeilemaan korttien tekemistä. Olen toki ennenkin tehnyt itse kortteja, mutta lähinnä lasten kuvista askarreltuja joulukortteja. Näihin olen hankkinut tarpeita joulun jälkeisistä alennusmyynneistä sieltä täältä, mutta ihan kaikkea ei silti löydy, siksi ovat vielä vähän raakileita.



Noita vintage-tyylisiä tyttöjen kuvia ostin jo aikoja sitten Fredalla olevasta askartelutarvikeliikkeestä. Ne piti leikata sellaisesta arkista. Kuten näkyy, olen vasta-alkaja ja pitsinauhatkin on vähän sinnepäin. Tuon ylemmän kortin vasemman alakulman enkeliä en liimannut kiinni, vaan laitoin malliksi, että kortti kaipaa siihen jotain. Mutta nuita enkeleitä ostin joulukortteja varten. Itse kortit ovat luonnonvalkoisia, kuvissa näyttävät liian puhtaan valkoisilta. Jotain leimasimella präntättyä tekstiäkin ehkä kaipaavat.


Nyt syömään, jotta ehdin pojan luokan järjestämään discoon myymään arpoja. Huomenna Jyväskylään hakemaan kasiluokkalainen TET-harjoittelusta ja hiihtolomalla ostamani rottinkivaunu Jämsästä.

Kivaa loppuviikkoa!

keskiviikko 6. maaliskuuta 2013

Kotitoripäivä

Sunnuntai alkoi auringonpaisteisena ja antoi toivoa tulevalle kotitorille, jonne odotimme tietty runsaslukuista ostajajoukkoa. No, harmi kyllä olivat jääneet kotiinsa, kun kerrankin olisi ollut ihan kotinurkilla mahdollisuus päästä osallistumaan tosi kivaan ja spesiaaliin tapahtumaan. Vaikka ei ehkä jäänyt viimeiseksi tilaisuudeksi, koska itsekin olen ajatellut kotitoripäivän pitämistä meillä joskus kesän korvilla. Olisi tosi kiva, jos pöydät voisi levittää pihalle auringonpaisteeseen.

Vaikka asiakkaita ei odotusten mukaan tullutkaan, oli päivä muuten ohan mahtava. Oli niin kiva tavata tuttuja ja vaihtaa kuulumisia. Näissä tapahtumissa samanhenkisten kanssa jaetaan uusia ideoita, hyviä vinkkejä ja saadaan neuvoja pulmiin. On myös hauska saada kasvot sellaisille bloggaajille, joiden blogeja on seurannut, mutta joita ei ole ennen tavannut kasvotusten. Moni sai myös käsihoidon. Tarjolla olleet herkut oli suussasulavia. Meitä myyjiä nauratti, kun yksi naapuri toi leipomiaan rieskoja. Eihän ollut tarkoitus, että ostajat tuo omaat eväät :)


Omat neulomukseni ja koruni levitin isäntäparin makkariin ja sängylle. Minulla oli mukana myös ystäväni tosi taitavasti neulomia villasukkia.


Jos näet kuvissa sellaista, jonka ehdottomasti haluat itsellesi, ota rohkeasti yhteyttä: etanaellinelamaa@gmail.com


Sukkia löytyy eri kokoja ihan pikkuruisista jaloista isompiin.
 
Tämä kulahtanut muija pääsee huomenna remonttiin. Voitin Huono Äiti -blogin kilpailussa hemmottelupäivän Kampaamo Pesulassa. Kerron lisää päivästä kunhan olen selvinnyt siitä.


perjantai 1. maaliskuuta 2013

Vaihteeksi käsitöitä

Sain vihdoin kuvattua viimeisimpiä neulomuksiani ja sitten muutamia syksyllä valmistuneita koruja. Ihan vaan tässä sängyllä kännykällä kuvasin, koska olen ollut koko illan ihan poikki muutaman tunnin Itis-reissun jälkeen. Kyynärsauvoilla kävely käy voimille. Mies sentään roudasi alakerrasta tuon puupään pipojen alustaksi.




Sunnuntaina osallistun Kotitoripäivään, jonne tulee tuotoksiaan myymään monen monta kädentaitajaa. Heidän käsistään on syntynyt mm. kortteja, koruja, tilkkutöitä, pyyhepupuja ja vaikka mitä. Lisäksi siellä esitellään Tuppereita, kosmetiikkaa, me&i-vaatteita. Laitan raporttia päivästä ensi viikolla. Huomenna pitää saada omat työt kasaan ja leipoa vielä mustikkapiirakka ostoksille tulevien ihmisten herkuteltavaksi. Meillä on ollut tapana, että nyyttäreiden tapaan myyjät tuovat tarjottavat, jotka ovat vierailijoiden ilmaiseksi nautittavissa.



Noita kämmekkäitä en ole ehtinyt enempää tehdä, kun parit aiemmin valmistuneet on mennyt parempiin käsiin. Ne olin neulonut 100% alpakasta, toisin kuin nuo ylläolevat, jotka on villaa. Alpakasta aion jatkossakin tehdä, koska se on niin ihanan pehmoista. Alemmassa kuvassa rinkulahuivi, joka on neulottu 100% villasta, josta vähintään 20% on merinoa.

Ai niin, pipot on muuten villaa, mutta harmaassa myös alpakkaa. Seuraavaksi vähän koruja, jotka olen tehnyt suosimaani rukousnauha-malliin.EIvät oikein ole edukseen tuolla näppyläisellä päiväpeitolla.



Eipä tässä muuta kuin kuva viime lauantain potkukelkka-retkeltäni, joka päättyi vähän hassusti. Jäällä oli nimittäin niin paljon lunta, etten jaksanut työnnellä hankeen uppoavaa kelkkaa kuin puoleenväliin matkaa, jota oli jäljellä enää noin 100 metriä. Enkä oikein uskaltanut pysähtyä ihmettelemään, miten pääsen vastarannalle, kun pelkäsin jään pettävän. Sen verran oli vettä jään päällä lumikerroksen alla. Onnekseni minua lähestyi moottorikelkka, jolle aloin innokkaasti huitoa. Ystävällinen mies otti minut kyytiin, laittoi potkurini hinaukseen ja kuskasi meidät vastarannalle, jonka kahvilaan menin odottelemaan miestäni. Kohtahan tuo prinssini tulikin pelastamaan minut ja sain autokyydin kotiin.


Oli muuten ensimmäinen kertani moottorikelkan kyydissä. Hyvää viikonloppua!

Ja Kaisa/Peikkolapset - tervetuloa lukijakseni :)